FAKTOJA JA TREENIÄ

image

Tiesittekö, että ihminen saa lisävoimia käyttöönsä tarvittaessa? Että hän voi kyetä uskomattomiin tekoihin silloin kun on pakko, ja pelastaa ihmishenkiä? Näin teki myös 14 – vuotias poika Amerikassa, nostaessaan auton, sen alle puristumassa olleen enonsa päältä. Eno oli ollut korjaamassa autoa, kun se yhtäkkiä romahti.

Entä Tiesittekö että kissat ja koirat voivat vainuta/vaistota kun ihminen tekee kuolemaa? Heidän hajuaistinsa on moninkertainen ihmiseen nähden, joten heidän epäillään kykenevän haistamaan ihmiskehosta, milloin tämä tekee kuolemaa. Ihminen saattaa myös levittää tiettyä hormonia kuollessaan, jonka eläimet vainuavat. Lisäksi eläimet osaavat mahdollisesti lukea ihmisen kehonkieltä tarkemmin kuin me itse. Ainakin tiedossa on tapaus, jossa lemmikki vainusi etukäteen omistajansa epileptiset kohtaukset, ja varoitti niistä.

Oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi, että kasveilla saattaa olla jonkin asteista ajattelutoimintaa. Sitä on tutkittu, ja joitakin viitteitä tästä saatu, vaikka ei vielä kovin pitäviä. Miettikää sitä seuraavan kerran, kun olette aikeissa saksia kasvianne. Nimittäin juuri siitä on reagointia mittaavalla laitteella (vähän kuin sydänkäyrä), tehty havaintoja, että kasvi reagoi voimakkaasti, kun sitä ollaan leikkaamassa. Nämä tiedot ovat peräisin tv-ohjelmasta: ”Outoa, vai mitä?” Mielenkiintoinen ohjelma, josta oppii hauskoja asioita!

Olen myös viimeaikoina miettinyt, mikä ajaa minua eteenpäin. Mikä saa minut nousemaan aamulla (harmaimmissakin hetkissä).Tajusin, että tottakai minulla on yhä toivo, vaikka hetkittäin olo tuntuukin toivottomalta. Siksi nousen aamulla. Aikaisemmassa artikkelissa sanoin, ettei ole enää sitä lapsen riemua, kun herää aamulla, mutta kyllä se jonkinasteisessa muodossa siellä on. Tavallaan olen kuin lapsi, joka odottaa joka päivä jotain ”jännää” tapahtuvan. Odottaa jotakin uutta ja erilaista, jotakin hauskaa. Odottaa, että saisi aamukahvin tai -teen eteensä, että saisi pitkästä aikaa nauraa kippurassa, odottaa hyvää ruokaa, uusia makuelämyksiä, odottaa yllätyksiä. Se ei ole samanlaista innostuneisuutta, tai kutkuttavaa odotusta, mutta jotenkin sitä toivoo ja uskoo, että päivästä tulee edes ihan hyvä. Muuten ei nousemisesta tulisi mitään. Ei se loppujen lopuksi vaadi useinkaan kovin paljoa, jotta tulee edes vähän paremmalle tuulelle, ja saa päivästä paremman. Ne ihan pienetkin asiat auttavat yhä edelleen. Kyllä se ehkä vähän enemmän itseltä työtä vaatii kuin lapsena, mutta aika pitkälle samat asiat saavat hymyilemään kuin silloinkin. Tietysti aikuisen ihmisen elämä on aina vähän kädenvääntöä kiirettä, stressiä ja ahdistusta vastaan. Kilpailua siitä kumpi voittaa: ahdistus vai ilo, mutta silti tämä oivallus toivosta antoi lohtua. Niin kauan kuin pidän toivosta kiinni, kaikki on hyvin! Enkä uskoisi, että se toivo tällä luonteella, ainakaan ihan helpolla mihinkään katoaisi. Kohdatessani vaikka mitä asioita, minulla on aina ollut toivo. Jos ei ihan kokoajan, se ei ole koskaan poistunut pitkäksi aikaa. Olen aina saanut sen houkuteltua takaisin. Minulla on loppujen lopuksi yhtä suuri ”Elämän nälkä” kuin Pave Maijasellakin. Silti tuntuu, että energiatasoni on ollut viimeaikoina melko alhainen. Voimia ei riitä kaikkeen mihin pitäisi. Kahvi- ja teehuuruissa saatan kyllä olla jonkin aikaa varsinainen tehopakkaus, mutta kun niiden vaikutus laskee, laskevat tehotkin kuin lehmän häntä. Useimmiten tehot riittävät nipin napin koko työpäiväksi, mutta jossakin kohtaa iltapäivää lasku alkaa, ja illalla kotona olen yleensä jo aivan ”tööt”, (kuten Kissi sanoisi). Hulluinta on, että yleensä kaikista väsynein olen lauantaisin. Silloin nukun paljon, varmaan otan takaisin viikolla kertyneen väsymyksen. Kai se on jonkinlainen palautumispäivä, sillä sunnuntai on jo paljon parempi. Toki treenit siinä auttavat, mutta yleensä olen jo päivällä pirteämpi. Se vain harmittaa, etten jaksa lauantaisin tehdä edes kotona juuri mitään. Joskushan ne kotityötkin pitää tehdä, mutta kun ei kykene…Ihan kuin työpaikassa ei olisi tarpeeksi. Miksi pitää vielä kotonakin siivota ja tiskata (meillä ei ole edes tiskikonetta). Varsinkin näinä pimeinä arkipäivinä, töiden jälkeen, tekisi mieli vain heittäytyä löhöämään, mutta kun jotain tekemistä on aina kuitenkin. Nälkäkin on kun kotiin pääsee, ei vaan jaksaisi ruokaakaan laittaa. Eivätkä usein vajaaksi jääneet yöunet yhtään helpota jaksamista. Kuitenkin haluan sanoa teille kaikille, syvästi masentuneillekin: pitäkää toivosta kiinni. Koskaan ei tiedä, mitä elämässä tulee vastaan. Vaikka mitä mukavaa voi tapahtua. Täytyy vain jaksaa uskoa siihen!

Viime sunnuntaina jännitettiin sitten ”Tanssii tähtien kanssa”-finaalia heti treenien jälkeen. Voiton vei tällä kertaa Pete, joka ei mikään suuri yllätys ollut. Anukin oli kyllä todella hyvä. Jotenkin pidin hänen pehmeästä tyylistään ehkä vielä enemmän, vaikka molemmat olivat hyviä! Molemmilla oli tunnetta ja kauniita koreografioita! Ihanaa oli myös nähdä Sillanpää tuomaristossa. Hän on niin sympaattinen ja karismaattinen laulaja, jolla on hyviä biisejä! Ihastuin tohonkin biisiin, jonka hän esitti tuolla tanssi kisassa. Kuuntele kyseinen biisi musiikkivalinnat-kohdassa.

image

Treenit

Nyt se on sitten virallista: ilmoittautumiseni WG-tapahtumaan! Seuramme laittoi jokaisen ilmoittautumislomakkeet eteenpäin, ja vahvistusviestikin tuli jo. Taas ollaan askeleen lähempänä tätä mahtavaa spektaakkelia, ja ensi kesää…Olin harkinnut pitkään, menenkö avajaistanssiin, vai -marssiin (piti valita). Päätin mennä marssiin. Silloin ainakin saa omaksi tyylikkään marssiasun (Suomipuvun). Asun koot vain olivat tosi hassut. Minulla on nyt sitten tilauksessa xs-kokoinen takki ja m-koon housut. En ole kuitenkaan varma, istuvatko housut täysin hyvin. Lantio saattaa olla liian iso, mutta vyötärön mitta oli m-kokoa. Tilasin myös iltanäytöslipun, (pohjoismaiden iltaan), mutta ei ole silti varmaa, riittävätkö liput kaikille. Toivottavasti saan lipun!

Viime ja toissakerralla sitten mentiin aivan ihanaa, seuran vanhoille jäsenille tuttua ohjelmaa: ”Tahdon elää”. Se on niin kaunis, mutta vaativa. Ohjelmaan kuuluu myös anilliinin punainen, läpikuultava huivi, jota heilutellaan rytmisen voimistelun nauhan tapaan. Huivi tuo ohjelmaan oman, kauniin lisänsä. Haluaisin ihan kauheasti mukaan ohjelmaan, (joka siis esitetään omassa, helmikuisessa näytöksessämme), mutta ei taida taidot riittää, huoh… 😦 Viime kerralla palautimme mieliimme myös edellisen näytöksemme ”Vapaa”-nimisen ohjelman, joka tulee seuraavaankin näytökseemme. Se on aivan erilainen, mutta pidän myös siitä paljon! Tämän ohjelman musiikkina on Kaija Koon samanniminen, hieno kappale, joka kolahti minuun täysin heti, kun sen ensimmäistä kertaa kuulin. Viime kerralla teimme myös vaativan rondi-sarjan, jossa tuli reisilihakset todella kipeäksi. Tein sarjan sisulla loppuun asti, vaikka minusta tuntui siltä, että en kykene…

Kohta tulevat sitten meidän näytöksen liput myyntiin. Tutut pääsevät taas ihailemaan hienoja ohjelmiamme! Musiilkivalinnat – kohdassa voit kuunnella tämänkin upean biisin, joka tulee ”Tahdon elää”-ohjelmaan.

Kannanotot

Katsoin joku aika sitten pelottavan ohjelman mahdollisesta katastrofaalisesta maapallon tulevaisuudesta, jossa maalailtiin hurjia kauhukuvia ilmaston lämpenemiseen liittyen. Myrskyjen ja tulvien jo alkanut voimistuminen kiihtyy entisestään, ja kuivuus lisääntyy heikentäen viljelymahdollisuuksia. Ravinto (joka uhkaa mutenkin loppua), ja kelvollinen elintila saattavat olla kortilla jo lähivuosina, jos emme tee mitään ilmastonmuutoksen estämiseksi. Laiminlyönnin seuraukset voisivat olla todella tuhoisat. Jos emme tee mitään, edessä on hyvin kriittiset ajat, jos nyt alamme toimia, on jotain vielä tehtävissä. Kokonaan muutos ei kuitenkaan ole enää estettävissä, mutta se voi olla siedettävämpi. Maapallon lämpötila tulee jokatauksessa nousemaan 2-7 astetta. Tuo 7 astetta olisi todella radikaali muutos. Hyvin moni alue muuttuisi asuinkelvottomaksi. Tosin Suomessa ilma voi kylmentyä, jos golfvirta häiriintyy jäiden sulamisen ansiosta. Se vasta olisikin pelottava ajatus. Ei se pieni lämmönnousukaan minua niin houkuta, täällä Suomessakaan. Se vain tekisi talvista syksyjä, ja kesistä tukalia, joten meillä olisi tosi pitkä syksy, ja liian kuumat kesät…Nyt on korkea aika ryhtyä tositoimiin kelvollisten elinolosuhteiden säilyttämiseksi.

Viime viikolla netissä myös ohjelmaa: ”Nätti nakuna” katsottuani, minulle heräsi kysymys: olemmeko me ihmiset todella niin kriittisiä toisiamme kohtaan, että meillä on tarve olla kriittisiä myös itseämme kohtaan? En usko, että meistä ainakaan valtaosa on, joten miksi kiusaamme itseämme, ja vaadimme itseltämme niin paljon? Media tosin lietsoo sellaista käsitystä, että meidän kaikkien tulisi olla hoikkia, treenattuja ja kauniita. Vielä jos nainen omaa luonnottomat silikonipallorinnat, se on iso plussa, mutta kenen vartalo muka oikeasti on sellainen? Vastaus: ei juuri kenenkään. Eikö luojan luoma enää kelpaa? Emmekö voi iloita siitä, mitä meillä on, sen sijaan, että murehtisimme sitä mitä meiltä puuttuu?

Musiikkivalinnat


Unet

Tässä syksyllä joku yö näin unta meidän tulevasta GE-näytöksestä. Olin jo esiintymispaikalla (jossakin hallissa), ja jälleen myöhässä aikataulusta. Minulla ei ollut asua valmiina, enkä ollenkaan muistanut, mihin aikaan näytöksemme alkaa. Menin nopeasti kaivamaan asun jostakin säilytyslokerosta, jonka etsimiseen kului jo pari tuntia. Asun löytämisen jälkeen yritin paniikissa selvittää, mihin aikaan esiintymisemme on. Kun en löytänyt ohjelmalehtistä, kysyin aloitusaikaa joltakin osallistujalta, ja tähän sitten heräsinkin, huojentuneena siitä, ettei kyseessä ollut Tositilanne.

Eräänä toisena yönä näin unta, että olimme avustettavani kanssa jossakin yhdessä, ja yhtäkkiä hän suuttui minulle. Sen jälkeen näin hänen menevän pyörätuolilla alas portaita, ja pelästyin. Ajattelin sen olevan minun vika, kun olin suututtanut hänet. Joku yritti juosta hänet kiinni, mutta tämä ei ehtinyt ajoissa, ja tullessaan alas, A putosi tuolista maahan. Kun näin hänen makaavan maassa, pelkäsin pahinta. Siihen uni päättyi. Mistä lie tullut tuollainen uni…

Jos et muuten ole nähnyt toissasunnuntaina televisioitua voimistelugaalaa, kannattaa käydä katsomassa se yle Areenassa. Areenan videoita ei näköjään voi linkittää, mutta siellä se on katsottavissa. Gaalassa markkinoitiin Helsingin gymnaestradaa -15. ja osa esityksistä tullaan näkemään myös siellä. Selostaja muuten sanoi, että tuo ensi kesän voimistelutapahtuma on suurin koskaan Helsingissä järjestetty tapahtuma. Aika mahtavaa olla osa sitä!

Yllä ja alla vielä pari eilistä löytöä: teejuoma, johon ihastuin eilen, ja hienostunut Dacapon uutuussuklaa. Tota teetä ostin mennessäni vanhemmille, ja juotiin sitä siellä. Oli mun mielestä aivan taivaallinen maku! Äiti ei kylläkään pitänyt juomasta, joten otinkin sen sitten mukaani. Juoma on hyvin eksoottinen, ja aivan erilaista kuin normitee, mutta mä ainakin rakastuin tohon! Tuo on lähellä chailattea, mutta minusta vielä mausteisempi, tai sitten mausteet tuntuivat voimakkaammin, koska tossa ei ollut kanelikermaa pinnalla, kuten chailatessa…No hyvää jokatapauksessa, kunhan laittaa reilusti sokeria, (tai hunajaa), ettei juoma maistu kitkerälle! Ihana löytö! Myös toissailtana maistamani kofeiiniton rooibos-juoma oli todella hyvää. Sekin teen tyyppinen juoma, ihanan marjaisa, ja sopi hyvin mun nuudeli annoksen kanssa.
Eipä sitten muuta kun arkista aherrusta jatkamaan! Ei se lumikaan kauaa maassa pysynyt… 😦 Synkkyydestä huolimatta: työn iloa kaikille! (Jos mahdollista, käyttäkää kirkasvalolamppua. Mulla töissä sellainen, ja tuntuu se (ehkä) vähän auttavan…)

Silmätaulut artikkelissa ovat mun nuorena maalaamiani. Punaisen maalasin ensin kotona, ja sen nimi on: ”Totuus”. Sinisen (alunperin muistaakseni nimetön, mutta nimeksi sopisi hyvin: ”Pelko”) maalasin myöhemmin koulussa, kun ihastuin tohon silmäaiheeseen. ”Silmäthän ovat sielun peili”, niinkun sanotaan. Nuo kaksi taulua ovat mielestäni parhaimpia ikinä maalaamiani. Siitä onkin jo aikaa, kun olen viimeksi maalannut. Vieläköhän osaisin…

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s