Johdatus tulevaan artikkeliin. (Varsinainen aihe alkaa kohdasta: ”vaaleista”).
Jokapaikassa puhutaan aina ymmärtämisen tärkeydestä. Kuinka toisia ihmisiä tulee ymmärtää ja kunnioittaa. Tietenkin se on tärkeä asia, mutta toisinaan hyvinkin vaikeaa. Vaikeinta se on ihmisen kanssa, jonka kanssa elää yhdessä, näkee tätä joka päivä, ja jakaa kaiken tämän kanssaan. Kaikki tavat ja tavarat tulee sovittaa yhteen vieraan ihmisen kanssa, jolla on kuitenkin aina omat näkemyksensä ja omat tapansa toimia.
Joitakin päiviä sitten taas huomasin, miten vaikeaa sen lähimpänä olevan ihmisen ymmärrys toisinaan voi olla. Laitoin itselleni savusilakoita, kun avomieheni oli suihkussa. Päätin lämmittää ne, koska ajattelin niiden maistuvan paremmalle lämpimänä. Olin syönyt niitä kylmänä, ja jostain syystä ne eivät olleet minusta niin hyviä kuin savukala yleensä, joka kuuluu lempiruokiini. Yhtäkkiä avomieheni arvasi minun lämmittävän savusilakoita, kun tiesi että olin niitä ostanut. Hän huusi niiden haisevan kamalalle, ja että hän ei kestä sitä hajua. Mietin että ”Ei voi olla totta”. Voiko kenenkään ihmisen hajuaisti olla noin tarkka? Miehenihän voisi mennä koirien poliisikouluun hajuaistinsa perusteella. Hän oli sentään kylpyhuoneessa, ovi lukossa. Olenhan minä tiennyt hänen hyvästä hajuaististaan jo vuosia, kun siitä on ennenkin tullut ongelmia. Aina kun paistaa kalaa, seuraa päiviä valittamista hajusta, ja usein hänen migreeninsäkin aktivoituu siitä. Siksi en ole aikoihin paistanut kalaa. Nytkin tein sen uunissa. Uuni ei yleensä aiheuta sellaista hajua (kalapuikot yms. ainakin on voinut uunissa lämmittää), vaikka tietenkin savukala on todella voimakkaan hajuista. Oli jokatapauksessa vaikea käsittää, että joku kokee savusilakoiden hajun niin voimakkaana ja vastenmielisenä. Edes tuuletus ei yleensä kunnolla auta asiaa. En voi kai enää koskaan valmistaa mitään voimakkaita kaloja kodissamme. On sitä hieman vaikea sulattaa. Edes tonnikalan hajua mieheni ei kestä, ja tyhjistä tölkeistäkin hän valittaa, jos ne jäävät keittiöön edes hetkeksi. Kai minun nyt sitten pitäisi tuo ymmärtää, kun kerran hänelle tulee siitä migreeniäkin. Kunpa vain hänkin sitten ymmärtäisi aina minua!
VAALEISTA
Useimmiten vähintäänkin yhtä vaikeaa, on ymmärtää poliitikkojen ajatusmaailmaa. Etenkin valtaapitävien poliitikkojen, jotka eivät ainakaan pelasta meitä suomalaisia, eivätkä huomioi vähäosaisia. Sehän on jo nähty. Silti äänestämme jostain ihmeen syystä näitä samoja naamoja ja puolueita kerta toisensa jälkeen. Kyllähän he saavat asiat kuulostamaan näennäisen kauniilta. He luovat illuusion siitä ikäänkuin heidän ajattelumallinsa olisi juuri se oikea, mutta eivät toisaalta konkretisoi, tai selosta asioita kunnolla. Usein he puhuvat vain jotain ympäripyöreää, ja välttelevät tiettyjä aiheita. Sanovat ehkä, että ”luomme Suomelle paremman tulevaisuuden”, tai kuten Niinistö itse kommentoi viimeaikaisia poliitikkojen lausuntoja: ”liimapinta on heikko”, ”politiikka on rikki” tmv. mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat? Mitä verhoutuu näiden lauseiden taakse? Ovatko leikkaukset muka sitä tulevaisuutta? Eivät ole. (Monet tietenkin luulevat, että niitä täytyy tehdä. Oikeasti ei täytyisi. Olen kuullut talousasioita tutkineelta henkilöltä, että Suomen talous ei ole niin huono kuin uskotellaan). Onko EU:n tukeminen sitä tulevaisuutta? Ei ole. Siitä on hankkiuduttava eroon, sillä pärjäisimme paremmin omillamme. Nyt olemme oikeastaan liittovaltiossa, jossa meillä ei juuri ole päätäntävaltaa.
Monista suurimpien puolueiden ehdokkaista ei edes erota, onko kyseessä lintu, vai kala. Välillä olisi mielestäni aika päivittää meidän asioista päättävien ihmisten naamoja. Nykyiset eivät ole kovin hyvin onnistuneet. Siksi kannattaisi kokeilla eri vaihtoehtoja, samojen vanhojen sijaan. Ei oikein käy minun järkeeni, että samojen epäonnistuneiden puolueiden annetaan jyrätä ja tehdä mitä huvittaa, kun meillä kuitenkin on muita vaihtoehtoja. Vaihdettaisi kerralla suuntaa kunnolla. Sitäpaitsi monilla pienemmillä puolueilla on meidän tulevaisuuden kannalta kantavia ajatuksia. Moni kansalainen esim. haluaa eroon EU:sta. Miksi emme sitten äänestä heitä, jotka meidät todennäköisimmin pelastaisivat tältä uppoavalta laivalta? Suuri osa näistä vähemmistöpuolueista puhuu selkokielellä ja on oikeiden asioiden äärellä (eli mm.vähemmistöjen puolella). Ihmiset kai pitävät sitä riskinä, mutta kannattaa miettiä onko asiat hoidettu viime vuosina niin hyvin, etteikö riskiä kannattaisi ottaa? Riski ei ole kovin suuri, jos vaihtoehtona on nykyisen menon jatkuminen. Nyt jos koskaan on sen pienen riskin oton aika! Oletteko koskaan kunnolla edes kuunnelleet mitä sanottavaa vähemmistöpuolueilla on, vai ohjaako teitä pelkät mielikuvat? Veikkaan jälkimmäistä. Se oikea demokratia, joka tuntuu olevan kokonaan kadonnut, vaikuttaisi löytyvän sieltä. Oma uusi suosikkini (entisenä vannoutuneena demarina) on itsenäisyyspuolue, mutta lähes kaikilla pienemmillä puolueilla tuntuu olevan enemmän AITOA sanottavaa kuin kärkipuolueilla yhteensä. (Siltä varalta, että joku väittää itsenäisyyspuoluetta oikeistolaiseksi, tarkistakaapa netistä, sillä tämä ei pidä paikkaansa. Itse tarkistin mittarilla.)
Oikeistolaispolitiikalla tätä maata kun ei hoideta kuntoon. Suomessa elää köyhyysrajan alapuolella paljon ihmisiä. Heidän olonsa vain heikkenevät heikkenemistään. On jokaisen edun mukaista huolehtia meistä kaikista jo siksi, että ihmisten ostovoima takaa hyvin pitkälle talouden vakauden. Tiesittekö esim.että monet pienpuolueet kannattavat huomattavasti korkeampaa perustoimeentuloa (noin 1200€)? Tuo noin 1200€ jonka vaalitentissä kuulin mainittavan on kyllä hyvin korkea, ja se saattaisi ehkä passivoida joitakin ihmisiä työn teon suhteen, mutta toisaalta se lisäisi ostovoimaa, kun ihmisillä olisi rahaa käyttää palveluita, ja ostaa tuotteita. Summan suuruus on harkinnanvarainen. Vasemmistoliitto (jonka voisin vielä laskea juuri ja juuri kuuluvaksi näihin pienempiin puolueisiin), on suunnitellut paljon pienempää toimeentulotukea, mutta sen nostaminen on heidänkin suunnitelmissaan. Oma palkkanikin jää alle tuon 1200€n, joten olen itse tottunut pärjäämään vähällä, ja mielestäni pienempikin nosto perusturvaan riittäisi. Olisi se jokatapauksessa hienoa, jos toimeentulon määrää nostettaisiin edes parilla-kolmella sadalla. Nykyinen määrä suhteessa kokoajan nouseviin hintoihin on liian alhainen. Nämä valtapuolueet eivät kyllä ainakaan perusturvaa nostaisi. Hehän puhuvat kokoajan vain (muka välttämättömistä) isoista säästöistä, ettei vain tarvitsisi maksaa kenellekään mitään.
Olkaa siis tarkkana kun äänestätte, mitä arvoja OIKEASTI tulette äänestäneeksi! Jos olet niitä ihmisiä, jotka eivät tiedä ketä äänestää, ja sanovat, että kukaan ei ole tarpeeksi hyvä, ota selvää. Netistä kyllä löytyy tietoa ehdokkaista, (mutta olkaa siinäkin tarkkana). Joku löytyy varmasti kaikille, äänestämättä ei kannata jättää, tai muuten ei ainakaan ole varaa valittaa mistään! Äänestys on ainut mahdollinen keino edes yrittää vaikuttaa asioihin!
Loppuun vielä sdp:n vaalilause: ”Maailmaa voi muuttaa. Tarvitaan vain rohkeita ihmisiä.”
Niin, voihan maailmaa muuttaa. Olennaisinta kuitenkin on, mihin suuntaan sitä muutetaan. Toivottavasti oikeaan suuntaan!
Jos annatte äänenne viisaasti, ehkä huomenna meillä on varaa ostaa leivän päälle sitä (yhä) ylikallista juustoa. (Terveisiä vain s- markettiin. Voisitte laskea vielä em mental juustonkin hintaa!)
Tässä IPUN (itsenäisyyspuolue) tavoiteohjelma:
http://ipu.fi/tietoja-2/toinen-sivu/ipun-tavoiteohjelma-2011/
Tanssitytön blogi 