GYMNAESTRADA 2015

Nyt kyllä lievästi sanottuna potuttaa. Olen ollut kipeänä jo muutaman päivän. Miksi juuri nyt, kun meillä on täällä kaikkien aikojen tapahtuma (gymnaestrada) menossa? Miten minulla voikin olla näin huono tuuri?
Tapahtuman alussa olin vielä ihan kunnossa, kunnes tiistai-iltana alkoi kurkkukipu ja nenä rupesi oireilemaan. Ehkä sain kylmää sunnuntain pitkässä avajaismarssissa, jolloin oli todella huono sää. Pieniä sadekuurojakin saatiin pariin otteeseen. Siellä sitä seisoskeltiin (/edettiin hitaasti) ”ihanassa” koleassa kesäsäässä monta tuntia. Maanantain hallinäytös kuitenkin sujui aivan hyvin, pientä jännitystä lukuunottamatta, ja tiistai olikin näytösvapaa päivä. Pysyttelin kotona, enkä lähtenyt edes kaupungille, kun aavistelin olevani tulossa kipeäksi. Säästelin voimia keskiviikon pitkälle (ja rankalle) kenttänäytöspäivälle, joka saattoi laukaista kunnolla tämän pöpön, sillä silloin oloni alkoi heiketä. Olin myös nukkunut edellisen yön huonosti, ja nuha ja kurkkukipu vain yltyivät iltaa kohden. Eilen ja tänään jouduin sitten jäämään pois omista hallinäytöksistäni. Nyt olen vain parannellut itseäni kotona (juonut paljon finrexiniä ja syönyt imeskeltäviä, kurkkua turruttavia strepsils-pastilleja). Huomisiin päättäjäisiin aion päästä, ellen joudu teholle.

Onneksi ihan kaikki ei ole mennyt ohi. Jotain olen ehtinyt kokeakin. Alla kuvia noiden päivien tunnelmista.

****************************************
I’m so sad now. I have been sick few days. Why now when we have this fabulous happening: Gymnaestrada? I’ve got so bad luck. At first I was ok, until at tuesdayevening I got the first indications. Maybe I got cold at sundays opening March when the weather was bad and we got rain too.

The hall show at monday went well even I was quite nervous and tuesday was a free day. At wednesday we had the Midnight Sun Specialshow and that evening I got really sick. I came weaker and weaker during the evening. At the end I was so tired that I almost fell a sleep before the show when we just waited and waited. The waiting felt like it never ends. It was exhausting.

Yesterday and today I couldn’t even go to my hall show. Luckily I got there at Monday. (It was the same perform.) Now I’ve tried to get better so that I could go tomorrow to the closing ceremony where I should be as a ”swan” at court again.

Luckily I dindn’t miss everything. Under this is photos of the feelings of those days I was with.

****************************************
Su 12.7. Avajaiset/Opening ceremony