WG2015 PÄÄTTÄJÄISET/CLOSING CEREMONY

Nyt on päättäjäiset vietetty, näytökset näytetty, voimisteluhurmos ohi ja paluu arkeen edessä. Ei vielä oikeaan arkeen, sillä kesälomaa on yli viikko jäljellä, mutta normaalimpaan elämään kuitenkin. Siihen tylsähköön, tavalliseen elämään. Hetken aikaa sain leikkiä oikeaa tanssitähteä lavalla. Sain tuntea kuuluvani johonkin. Tuntea olevani enemmän kuin mitä oikeasti olen. Tuntea olevani merkityksellinen. Nyt saan taas tiskata tiskejä ja pestä pyykkiä ynnä muuta mukavaa. Töissä siitä sentään maksetaan mulle, kotona luonnollisestikaan ei. Ehkä pitääkin ruveta pyytämään mieheltä maksua siitä hyvästä. Pesen sentään yleensä hänenkin pyykkinsä… 😉

Tämä tautini, mitä se ikinä onkaan, jatkuu hieman edelleen, vaikka onkin jo paljon parempi. Ilmeisesti se on melko sitkeää sorttia. Lauantainen näytöskin meni sairastaessa, mutta mukana olin kuitenkin, ja paremmassa kunnossa aikaisempaan nähden, onnekseni! Stadion oli täynnä porukkaa, kuten keskiviikon näytöksessä, jolloin sitä saattoi olla vielä hieman enemmän. Odotteluajat ennen esitystä stadionin viileällä käytävällä olivat molemmissa näytöksissä hirmupitkät. Siinä sitten jonomuodostelmissa hypeltiin, lämmiteltiin toisiamme, ja yritettiin pysyä vireessä. Keskiviikon iltanäytöksessä olin jo vähällä nukahtaa seisaaltani, kun tämä tauti ja univelat iskivät päälle. Onneksi en nukahtanut. Tulimme myös yhdessä siihen tulokseen, että puvussamme saisi olla salataskut, jossa voisi pitää vaikka rahoja, puhelinta ja esim. nenäliinoja tai kurkkupastilleja, jotka olivat minulla nyt kovassa käytössä. Niitä taskuja kun ei ollut, pidin nenäliinat ja rahapussin liivitoppini sisällä. Ne vain piti asetella nätisti. Pastillit eivät olisi menneet sinne siististi, joten niitä piti syödä etukäteen. Laukut eivät saaneet olla odotustilassa mukana. Ne jätettiin muualle. Rahoja en kuitenkaan uskaltanut jättää sinne. Olisi vaan pitänyt itse neuloa joku taskun tapainen asuun…

Alla kooste fig-gaalasta. Sen voi katsoa kokonaan Yle Areenassa. Oma suosikkini on Tsekin Falcon Girlsien ”Burlesque” esitys.

Olimme lauantaina viimeisenä esiintymisvuorossa. Pitkän odottelun jälkeen, kävelin innolla muiden mukana kentälle. Otin kaiken irti tästä tapahtuman päättävästä esiintymisestä, ja nautin täysillä. Huomasin pian parin paikkamerkin kaatuneen, mutta siitäkin selvittiin, vaikka etenkin toisen puuttuminen aiheutti minulle hieman ongelmia etsiessäni kuviopaikkaa. Kuvioihin suunnistettiin merkkien mukaan, ja tuossa yllä mainitussa kuviossa minä olin se, joka vetää jonon mukanaan riviin, joten olin ratkaisevassa asemassa. Hieman jouduin paikkaa hakemaan, mutta kun näki mihin toiset, minua vastaan tulevat kulkivat, löytyi se omakin paikka sitä kautta.

Lopun lintukuviossa siivet olivat hieman epätasaiset kuten keskiviikkonakin. Tämä näkyi kentän screeniltä. Keskiviikon kenraalissa siivet olivat olleet aivan täydellisen kauniit. Harmi että kyseessä oli kenraali, ei esitys. Ehkä sitä itse esiintyjänä on kriittisempi. Ainakin toivon, ettei yleisö kiinnittänyt asiaan yhtä suurta huomiota.
Tosiasia kuitenkin on, että kuviosta ei tule kahta kertaa täsmälleen samanlaista. Paikat aina hieman elävät.

Lauantai oli nyt sitten viimeinen kerta (ainakin pitkään aikaan) kun joutsenemme liiti kentällä. Se ei nouse siivilleen…ehkä koskaan enää. Tuntuu haikealta, mutta tavallaan hyvältä siirtyä vaihteeksi uusien ohjelmien pariin. Kiitokset yleisölle mahtavasta kannustuksesta, mitä jokaisessa näytöksessä saimme osaksemme! Se tekee vuosien harjoittelusta vaivan arvoista, vaikka jokaisissa treeneissä ei niin jaksaisikaan! Te muistutitte taas siitä, miksi siellä treenisalilla on syytä käydä ahkerasti. Ilman säännöllistä treeniä en olisi tässä pisteessä. KIITOS kun teitte tästä taas niin palkitsevan kokemuksen!

Tässä artikkelissa mulla oli joitain hyviä videolinkkejä. Niitä löytyy lisää Yle Areenassa (ja youtubessa). Areenan videoita ei saa linkitettyä, mutta voitte itse niitä sieltä katsoa. Esim. viimeisen päivän koostevideolla ”The Swan” näytöksen kuvissa olen itsekin mukana. Erotun siitä aika huonosti, mutta tutuille tiedoksi, että olen kohdassa 6:34- 6:36 Jos pysäytätte kuvan hetkeksi, saatatte löytää minut sieltä.

Alla olevassa videolinkissä Sveitsiläisten hauska läppäjuttu tapahtumatorilla.

**************************************

Gymnastickweek is ower. It all ended last Saturday. We had the closing ceremony and now we have shown our show’s. I am feeling quite empty. I got use to that glamorous and that special feeling what that week gave. For a while I could be like a real dancer. </Now it's time to return to ordinary days (which means dishwashing, clothes cleaning and so on.)

This illness, whatever it is, is still going on, even it’s mutch better. It’s obliviously quite tough. I was sick all so at closing ceremony, but luckily I got there and was better than earlier. The Stadion was full like it were at Wednesday.

We did perform at last, so we had very long waiting. We tried to warm up eatch other at that cold stadion corridor. I also tried to end my sniffles. We even didn’t have pockets in our costumes so I put my moneybag and tissues in boob tube, ’cause I didn’t want to leave it at the ”dressing room tent”. I should made my own pocket myself.

I put all in and enjoyed that last perform. I saw that some of our figure marks were falled but I made my way to figures by watching others movements. At the last bird figure the wings were (just a little bit) unbalanced like those was at Wednesday too. I saw that immediately on the screen. At Wednesdays dress rehearsal the bird was so perfect. Sad it was rehearsal not the show but I know the places always chance so it can’t be similar every time. I just hope that the audience didn’t saw that so well. All other figures went well (I watched it on video later).

Saturday was the last time (atleast for a while) when The Swan flyed at the court. It may never flyes again.
That felt sad but in a way it’s nice to start at autumn with new koreographs. I wanna thank the audience to support which we gave in every show. I will never forget that! You made me realize why it’s important to training regularly. THANK YOU to make this so wanderfull experience!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s