RUNOJA9

Koivunoksat tuoksuvat,
saunaan minua kutsuvat.
Juhannus -95,
nuori olen vielä siis.
Otan hetken ja nautin,
ennenkuin katoaa kesä ihana.

*********************************

Tunne tämä hetki.
Elä se kuin viimeinen retki.
Et saa sitä takaisin.
Et voi sitä uudestaan kokea.
Siksi tärkeä jokainen elämän hetki.

**********************************

Kello kulkee, aika eteenpäin vie.
Se tuntee sinun polkus,
se tuntee sinun ties.
Kaikki arvet ja haavat,
hetket ilonkin.

***********************************

Sataa, olen väsynyt,
tuulee olen uupunut.
Pyryttää, olen turhautunut,
kun millekään mitään tehdä en voi.

***********************************

Kunpa seisahtuisi aika,
kunpa lakkaisivat kiireet,
kunpa lakkaisi tämä ikuinen vanheneminen.
Kunpa voisin tuntea kesän,
ja kuulla laulun lintujen.
Mansikoita poimia,
pienoiseksi muuttua,
hassuksi heittäytyä,
nauraa ja leikkiä.

***********************************

Kesä on vain hetki.
Tuulen hiljainen huokaus.
Laineiden hento liplatus.
Kärpäsen kosketus iholla.
Kukkia metsäpoluilla. Juhannuskoivut ja valon yöt, vaan kohta jo pimeys voiton vie. Viilenee tuuli, kylmenee päivät, käy jouluun taasen tie.
Lumi peittää maan,
kesän muisto ikuinen.

********************************

Sade tuoksuu, minä menen taas.
Kukat kuihtuu, minä menen taas.
Pilvet harmaat liikkuu, niin minäkin.
Poutapäivät haihtuu, kerran haihdun itsekin.

**********************************

Kerran lakkaa juoksu,
kerran lakkaa kiire.
Kerran lakkaa kaipuu selittämätön.
Kerran olen vapaa,
kerran saan unohtaa.
Kerran koittaa aika,
jolloin siivet selkään saan.

***********************************

Oli aika ennen sinua.
Oli aika ennen meitä.
Oli aika ennen tiedon lisäämää tuskaa,
ja aika ennen ymmärrystä.
Oli aika, joka antoi paljon,
ja otti jonkin verran.
Aika ilon ja aika surun.
Oli aika, jolloin tunsin vahvuuteni,
ja kaikki tunteet läpikotaisin.

***********************************

Ei ole enää sanoja,
on vain tyhjää.
En löydä mistään iloa,
pelkkää tyhjää.
En jaksa siirtää jalkoja,
tahdon maata.
En jaksa liikuttaa käsiä,
on pakko vain olla.

*************************************

Vain yksi elämä,
työhön hukkuu. Katoaa pois,
se milloin nukkuu.
Yksi elämä, joka karkuun juoksee.
Yritän pitää hetkistä kiinni.
Yksi ainoa elämä,
sekin kiireisiin haihtuu,
painuu vailla armoa,
lentää lailla lintujen.
Vain yksi elämä.

*************************************

Voiko liikaa ajatella?
Onko se hyvä vai paha?
Kun enää tiedä ei mitä uskoa.
Onko edessä umpikuja?
En osaa aina sanoiksi ajatuksiani pukea.
En sinua osaa lukea.
Ehdinkö oppia enää sitä tai mitään muuta?
Pysyykö maailma paikallaan?
Onhan vielä huomennakin uusi aamu?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s