VIHDOINKIN KUNNOLLINEN SELKOUNI

image

Vihdoinkin se tapahtui: pari yötä sitten näin pitkästä aikaa melko hyvälaatuisen selkounen. Olin talossa, jonne saapui avustettavani edesmennyt äiti. Aluksi ihmettelin asiaa, mutta osasin pian kuitenkin päätellä olevani unessa, ja tällä kertaa (-toisin kuin viimeksi-) myös hyödynsin tämän tiedon hyvin. Yhtäkkiä huomasin, että talo, jossa olin, olikin perheemme kesäpaikka, (jonne olinkin seuraavan selkouneni suunnitellut, tosin minun piti palata samalla ajassa taaksepäin, joka ei toteutunut). Lähdin kuitenkin tuvan ikkunasta lentoon, huutaen samalla tyypilliset selkounikomennot: ”selkeys sata” ja ”kirkkaus sata”. Näillä ei tuntunut suurta vaikutusta laatuun olevan, mutta maisemat olivat kyllä silti kauniit, kun kohosin ylemmäs ilmaan. Edessäni siinsi järvi, jonka ylle päästyäni, syöksyin siihen, ja sukelsin hengittäen veden alla. Tämän olen tehnyt kerran ennenkin (yhdessä ensimmäisistä selkounistani), ja se antoi silloin suunnattoman vapauden tunteen. Ilmeisesti halusin kokea tuon uudelleen, vaikka tälläkertaa tuntemus ei ollutkaan aivan yhtä vahva.

Pian tämän jälkeen valeheräsin, enkä enää muista untani siitä eteenpäin, mutta siihen päättyi selkouneni. Olisi saanut jatkua pidempään…

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s