RUNOJA 10

Kesä kaunis katoaa, syksyn lehdet putoaa.
Enää ei voi palata, silti sinua haluan halata.

*********************************

Terassilla ilta lämmin. Vanha joukko, toisensa kohtaa. Kylälle kaikuu nauru, kohta alkaa jo laulu. Yhtyy lintujen kuoroon, kun tulee tämä joukko vuoroon. Tuo laulu syksytkin sulattaa. Se päässäni soi ainiaan. Rakkaat muistot herättää. Kesä mennyt eloon jää.

*********************************

Päivät ne tuntina kuluvat, viikot kuin päivänä vierivät, kuukaudet viikkona vilisevät. Vuosi kuin yksi ainoa kuukausi.

*********************************

Tahtoisin aikaan, missä ruoho oli vihreimmillään. Aikaan missä tanssia sain päivästä toiseen. Aikaan missä murheet leikkeihin unohtui. Aikaan missä ilo oli aidoimmillaan. Aikaan missä tuulet oli lempeät.

*********************************

Vanhan talon rapistuneet pinnat, haurastuneet puut. Kuluneet jo ovat ajan saatossa. Kuluneet niinkuin ihmisetkin. Ne paljon nähneet ovat. Ovat nähneet tuon kauniin maiseman jo vuosikausia, siinä paikallaan maaten. Ovat nähneet saman kuin minä. Ovat sateissa kastuneita, lahonneita raajarikkoja. Ovat parhaat vuotensa kadottaneet, kukoistuksensa menettäneet. Se sama edessä on minullakin.

*********************************

Syyssade tuoksuu lapsuuden muistoille, ja puhtaalle pyykille. Äidin lakanoille, omenan tuoksuisille. Sienimetsälle, puolukan varvuille.

*********************************

Joskus, kauan sitten oli aika kun elo tuntui ikuiselta, päivä paistoi kauniimmin. Sade tuoksui puhtoiselta, nurmet vihersi kirkkaammin.

*********************************

Elämän kiihtyvä jatkumo, päivä päivältä eteenpäin vie. Langat harmaat jo saavuttaa, kauas pois aika laputtaa.

*********************************

Eilen olin tyttönen, kuljin paljain jaloin polulla. Kukkasia tupaan poimin, ruoho rahisi jaloissa.
Tänään kun heräsin, olinkin äkkiä aikuinen. Oli mennyt kesä lapsuuden, oli kadonneet kukat ja pienet kätöset. Oli poissa viattomuus.

*********************************

Onko jo kaikki sanottu? Onko kaikki yhdessä koettu? Lauseista jokainen mitättömiä, vailla merkitystä. Ajatukset kaikki ajateltu loppuun aikoja sitten. Tuntuu kuin elämä tää eletty jo ois, monta sataa kertaa ennenkin. Tuntuu kuin kulmat nää nähty ois, valovuosia sitten.

*********************************

Olen iso tyttö. Olisi pitänyt tietää. Tietää mitä tapahtuu kun me kaksi törmätään. En oo silti tarpeeks iso. Sisältä oon pieni. Pieni ja helposti särkyvä. Särkyvä lasipatsas. Kaadun maahan kun tönäiset. Menen sirpaleiksi.

*********************************

Askel jokainen tuntematon. Otan sen peläten.
Polku edessäni arvaamaton. Kuljen sen riskit tietäen.
Silmäni avaan näkemään. Korvani kuulemaan. Sinut tahdon tuntea ja kaikki hetket elämän.

*********************************

Naapurin Noora aina ulkoiluttaa Doraa.
On sillä kaksi kissaa ja yksi koira.
On sillä hienot vaatteet ja tukka kammattu.
On hattu komea ja hymy suloinen.
On sormus sormessa ja lapsi tulossa.
On katseen alla silti jotain piilossa.

*********************************

Marraskuu. Yön tumma taivas. Kuutamo loistaa.
Pakkanen poskia hyväilee.
Marraskuu, tuo niin lohduton kuukausi. Vaan ei tänä iltana. Tänään näyttää se kauneutensa. Tänään näyttää se loistonsa. Tänään iloitsee marraskuu.

*********************************

Mene muualle marraskuu. Meille saavu jo maaliskuu. Hiivi hiljaa huhtikuu. Tule tänne toukokuu. Kesytä viimein kesäkuu. Helli helle heinäkuun. Elä ilo elokuun. Sulostuta sävyillä syyskuu.

*********************************

Elämä ei odota. Elämä alkaa joka päivä alusta. Elämä ei hidasta. Elämä juoksee kovaa eteenpäin. Elämä antaa onnen muruja. Niitä älä hävitä. Talleta ne taskuusi, pahan päivän varalle.

LUMIKUNINGATAR

Hei tanssin ystävät. Tänään tuli televisiosta ihana, lumoava baletti: ”Lumikuningatar”. Suosittelen tuota ehdottomasti kaikille baletin ystäville! Onneksi huomasin tämän sattumalta, kun en kyseistä balettia ole aiemmin nähnytkään. En myöskään ole ennen nähnyt yhtäkään balettia selostettuna, mutta tässä väliselostajana toimi isoäitiä näytellyt Krista Kosonen. Erittäin hyvä idea. Näin juonessa pysyi paljon paremmin kärryillä, ja Kristan ääni sopi tuohon hienosti!

Baletissa oli myös todella tyylikkäät lavasteet ja puvut, häikäisevän kaunis ja utuinen tunnelma! Sävymaailma oli harmoninen, ja värikkäät kevään vilkkuvalot lopussa erittäin omaperäisen kauniit. Omaperäisyyttä ja eleganssia löytyi myös koreografiasta. Yksi todella kaunis jonomuodostelma toi mieleeni oman seuramme kuviot, ja tuota haluaisin omissa treeneissämme päästä kokeilemaan. Lisäksi pidin paljon eri kansallisuuksien tanssikohtauksista (etenkin aasia- ja venäjäkohtauksista).

Kerttua näytelleen lahjakkaan Maria Baranovan sulavaa tanssia katsellessani, minut valtasi pitkästä aikaa se sama voimakas tunne kuin lapsena balettia katsoessani. Tunsin suurta halua tanssia samalla tavalla, tulla yhtä hyväksi (tai no ainakin paremmaksi kuin mitä olen). Paremmaksi aion kyllä vielä tullakin…

Vielä kun pääsisi tuon baletin livenä näkemään. Toivottavasti se tulee jossakin vaiheessa taas ohjelmistoon…

Jouluillasta:

image
Täytyy esitellä vielä meidän perheen kaunis joulupöytä. Pieneksi on kinkku kutistunut, kun ei tahdo pöydästäkään erottua. Eipä ole enää niin ahkeria syöjiäkään paikalla, vaikka ihmeen hyvin isä tällä kertaa kinkkua veti…

Yli keskiyön tuli taas juhlittua, vaikka ei muutamaan jouluun aivan aamuun asti ollakaan jaksettu, kuten aikoinaan. Sitä se vanhuus teettää…

image
Tossa vielä lähikuva kinkusta. Hyvää oli, kuten aina! Loppusilauksen antoi veljeni itse tekemä herkullinen sinappi.

23.LUUKKU

Nyt on meidän perheen jokavuotinen joulubravuri: rosolli tehty, mummilta äidille, ja äidiltä minulle kulkeutuneen reseptin pohjalta. Annosmäärä vain on pienempi, (suhteutettuna syöjiin), ja nyt vaikutti vähän siltä, että saattoi tulla suhteessa hieman liikaa porkkanaa, tai sitten ehkä liian vähän punajuurta, mutta siitä tuli kyllä todella kauniin oranssi, (yleensä on ollut punaisempi). Ei makukaan ollut hullumpi. Huomenna kuitenkin vasta selviää lopullinen totuus, kun rosolli on vetäytynyt yön yli.

image

Tossa muuten äidille ostamani upea kimalleananas. Näin sen noin viikko sitten, ja päätin jo silloin hakea sellaisen jouluksi. On kyllä harvinaisen hieno joulukukka!

Rosolli (noin 3-4henkeä)

-4-5 perunaa
-3-4 porkkanaa
-3-6 punajuurta
-1 omena
-1 iso sipuli (tai 2pientä)
-2 maustekurkkua
-2 sillifilettä
Koristeluun:
-2-3 munaa
– tilliä
Kastike:
-2dl vispikermaa
-noin 1tl hienoa sokeria
-loraus punajuurilientä purkista

Valmistus:
Keitä perunat ja porkkanat kuorineen kattilassa. Itse tykkään hieman napakasta (aldente) kypsyydestä, mutta sekin on makuasia. Anna jäähtyä ja pilko kaikki ainekset järjestyksessä kulhoon. Sekoita lopuksi. Lisää vielä hieman punajuurilientä purkista väriä antamaan. Anna vetäytyä vähintään yön yli.

Koristele kananmunilla ja tillillä. (Meillä on ollut tapana erotella keltuainen ja valkuainen toisistaan, hienontaa ne ja tehdä niistä vuorotellen rivejä rosollin pinnalle. Omaa mielikuvitustakin voi toki käyttää.)

Kastike:
Vispaa kerma, lisää joukkoon ripaus hienoa sokeria ja hieman punajuurien etikkalientä, ja saat kauniin kastikkeen lisukkeeksi.

Nauti lohen ja perunoiden kanssa!

image

Tossa vielä kuva (27.12. kaupan tuunatusta) koristellusta rosollista, niin näette noi munaraidat, jos vielä joku tähän artikkeliin eksyy. Alkuperäisestä rosollista en huomannut ottaa kuvaa…Tästä versiosta puuttuu tilli, muuten sama koristelu…

Toiseksi viimeinen joulukalenteriluukku.

22.LUUKKU

Enää kaksi yötä jäljellä, ja saamme hiljentyä joulun viettoon. Tänään haimme A:n pojan kanssa heille kuusen ja koristelimme sen. Siitä tuli oikein kaunis. Jos muistan ottaa siitä kuvan huomenna, laitan sen tänne blogiin.

Joulukalenterin huipennus lähestyy…

21.LUUKKU

Mukavan reissun jälkeen paluu arkeen oli ankara. Kuten niin usein viimeaikoina, tämäkään päivä ei ole oikein sujunut suunnitelmien mukaan. Ei töissä eikä kotona. Päälle vielä univelat ja kofeiinin tuoma adrenaliini, niin siitä saadaan aikaan melko sekava olotila. Nyt en odota mitään niin paljon kuin joulua. Ilman sitä en varmaan enää kauaa jaksaisi tätä pyöritystä…

20.LUUKKU

Palasin illalla maalta kaupunkiin. Viikonloppu oli kyllä joulukuuksi todella lämmin ja kaunis. Eilen rannalta, etenkin saunoessani (noin 150-200 metrin päässä sijaitsevassa) rantasaunassa, kuului jopa joutsenten (tai ehkä hanhien) laulua. Välillä ääni kuului niin läheltä, että hetken mietin, tulevatko ne häätämään minua reviiriltään. Onneksi eivät. Näkymä saunalta oli hyvin kaunis. Järvikin kirkas ja peilityyli. Tuntui niin kuin olisi eletty syys-lokakuun vaihdetta. Tänään pihalla oli niin lämmintä, että olisin voinut ottaa toppatakkini päältä pois, ja olla vain sen alla olleessa t-paidassa. Hyvin ihmeellinen joulukuu. Tosin kaupungissa raaka merituuli teki ilmasta heti viileämpää, mutta silti…Hieno matka jälleen takana. Edes sähköjen toimimattomuus ei sitä pilannut, ja koirakin sai taas nauttia vapaudesta. Tässä teille uusin joulukalenterijakso.