17.LUUKKU

Aikamoinen päivä taas takana. Töissä A:n kanssa oli hommaa, kun häntä ei saanut millään hereille. Oli kuulema valvonut lähes koko yön. Joskus olen vitsaillut, että hän ei varmaan heräisi, vaikka pommi räjähtäisi, tai vaikka tulisi kunnon sota-isku suoraan kohdalle. Hänellä on rytmit kääntynyt aivan päälaelleen: nukkuu päivät ja kukkuu yöt. Minäkin valvon, mutta minä olen nuorempi, ja kestän sen vielä…ainakin jotenkuten, vaikka ajattelu toimii kyllä unen puutteen takia vähän laiskasti, mutta kahvin voimalla pääsee eteenpäin, jos ei muuten…Töissä oli siis paljon tekemistä, ja sen jälkeenkin vielä tekemistä on riittänyt, ja riittäisi oikeastaan yhä. Huomenna ollaan luultavasti työmatkalle lähdössä, joten pyykin pesua, pakkailua, ym.tehtävää riittää. Taas niitä päiviä, kun saa kilpailla kellon kanssa. Senhän nyt tietää melkein varmasti, kumpi sen pelin yleensä voittaa. Aloittaessani yhden tehtävän, mietin jo seuraavaa… ja sitä seuraavaa… No, niinhän sitä sanotaan, että ”työ ei tekemällä lopu”. Onneksi kohta on joulu, ihan vaan siksi, että silloin saa hetkeksi unohtaa kiireet ja rauhoittua.

Tässä teille seuraava joulukalenterijakso:

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s