I have tried to move my life forward, even if it is not easy. There is so much of everything involved in my brother’s death. Severe causes of death and sad thoughts about my brother being alone in the last moments, at least not make me feel better.  If only he had talked to me more about everything …

In addition, there is a great deal of practical work to be done. Fortunately, the tax office just granted extra time to make the charter.

I currently manage the economies of the three economies. In addition to my own finances, I take care of my mother’s and now, of course, my brother’s finances (etc.). For I am the only sister.

There is a little too much work for one person. The issue is that there is enough work in our own finances as well. At times, I feel like I’m exhausting myself… Maybe some time I will open all this a little more, but now to another topic of concern …

I heard the news about our friend’s family some time ago. All of them except the father of the family had been infected with corona virus. Despite both vaccines, the wife has had high fever. The two children in the family have also become ill with fever.

One of them has one vaccine, the other none (because they are pretty small children). Hearing this did scare me. If, despite the vaccines, you can get so sick (and even children can get sick properly), at least I haven’t been really careful in vain. I wonder what would happen without vaccines… Many seem to trust the effectiveness of vaccines. I haven’t had very much credit for it in a long time, now even less. Even if you don’t end up in the hospital, (or go there if you feel really weak and somehow survive at home) it is not nice to get sick. Besides, this disease can last for a very long time and there are not even guarantees of proper immunity. So it is still important to be careful even if that too is already starting to strain so much so that I really no longer know how to cope in the midst of all this. Just like there wasn’t enough in my life already…

The situation does not seem to be any relief, but on the contrary, it is getting worse here again although vaccinations are well advanced. That too, makes this scary. Although on the other hand, the progress of vaccinations has slowed down a bit here, as now surely the majority of those willing have taken it. Unfortunately, the number of those who oppose vaccination seems to be so large that the pace of vaccinations is declining. Besides, shouldn’t this virus already getting weaker? Thus, it was long ago promised that the virus would weaken and the pandemic would subside. Still, the virus has only worsened over time, and shows no signs of fading. Well, what can be done here? Nothing.

There are so many things in life that you just can’t be affected… It just has to be accepted. People imagine they can choose the direction of their lives, but in the end, they can’t have much influence on where life takes them… I, too, will now see what happens next. If good things could happen for a change. Let’s hope so.


One should not be left wondering, or be left to lick ones fingers


We need more determined action

As much as I have praised and appreciated Finland and finnish, I have to say this corona situation could have been better managed. The virus is now spreading in Finland worse than ever before. We have had record high readings in recent days and a large proportion of the cases are already the British variant (once we let it spread here as well). Two different Finnish variants have already been found here too. I can’t help but wonder about this activity and our bureaucratic system. What we should absolutely have is a law that allows for the immediate introduction of agreed exceptional circumstances, if necessary. Now it seems that there is none, so decisions are progressing slowly and it will take days, if not weeks, to prepare them before they take effect. In the meantime, the corona situation is advancing. That virus is not waiting for us.

Measures (or planning for them) should have started early fall, with the onset of the second wave. Instead, what did we do then? We waited, we waited … and we waited …the situation could have already been overcome, or at least with better care, if we had acted faster.

We should take lessons from Australia, where one new case of corona was recently found. After that, the curfew came into force there. That’s the way to handle this! That’s the way to make sure the situation does not get out of hand! We don’t have time to wait!

the rate of vaccination is too slow

Nor have I been satisfied with our pace of vaccination (although I found an article that says we are ranked number one with Denmark (in Europe, I think). https://www.talouselama.fi/uutiset/laaketeollisuus-ylelle-suomi-on-jaetulla-ensimmaisella-sijalla-tanskan-kanssa/76349747-8ab1-4441-a1d5-11ae544e688f)…but then again Lasse Lehtonen at Helsinki University Hospital HUS have said that if we continue at this pace, vaccine protection (70%) has not been achieved until the autumn of 2022. This was really crushing news and I think it is closer to the truth. Why in the world are we not negotiating a Sputnik vaccine with Russia if once through the EU we do not get vaccines fast enough. One should not be left wondering, or be left to lick ones fingers. Oh, but we can’t place orders past the EU…except that other countries have done that…This is no longer the small, safe Finland I was born in. That’s sad!

obsessive compulsive symptoms and mental health problems

I do not understand either how we have still not achieved, for example, a mask compulsion. Well, like I said the decision-making process is far too long here but there have been lot of time. This situation has continued for a year. Would think a year is enough to bring such an important law into force! However, it was decided to close the restaurants finally (after much deliberation)…but I’m afraid it’s too late already…

I also feel bad to watch TV shows (like Talent) where the audience sits fabric masks on their faces, side by side. Why are there no safety distances and / or better masks? After all, a fabric mask provides only 20% protection. No wonder the virus is spreading.

If I survive without a corona, mental health will go anyway, at least if this situation continues like this for a long time. I am already suffering from some degree of obsessive compulsive symptoms (such as the constant compelling need to wash hands). At least this doesn’t get any better. If you want to find something good about this, then it is this: I no longer tear my lips! It’s been my bad habit but now during the corona I have ended it because I don’t want to touch my lips (not even at home). Some say it’s hard not to touch their faces but to me it has gone firmly into the depths of consciousness. I don’t even do it by accident, especially outdoors…

in the grocery store … again

I would no longer want to go anywhere, not even to the grocery store. Last time I ordered food home, but still had to get nicotine (for my spouce), and at the same time I bought masks, a couple of beers, vitamin d, paper and chocolate (-there is always use for these-).

In Finland nicotine and beer cannot be ordered to home (don’t ask me why). So I went to the grocery store. I put another scarf on top of the mask for extra protection. Firstly I wondered why there were so much traffic on in the stairwell on monday morning before nine (I always try to leave so that there are no others in the staircase at the same time -and many in finland strive for it even before the corona…However, I was mainly afraid of the virus.) Anyway, there were someone in the staircase. When I saw him waiting for the elevator, I left myself to the staircase waiting for him to leave. I wondered if I was looking like some freak…

Well, I left and noticed soon that wasn’t like most monday mornings are: peacefull and quite nice. There were people much more than usually and that made me nervous! Again, there were coughers on the move. Just before I went to the store, someone came in front of the door to make a call and while I was wondered should I walk past her to store and decided to do that, she -ofcource- coughed in front of me. (Should have circled the other side and entered through it). Well, there were maybe 5 meters between us but now there’s those variants, I’m more skeptical is it enough.

Anyway, there were more people in the store than usual (taking into account the time). I was as fast as I could and went to checkout. Of course some construction worker came right after me. Usually I try to get around the construction workers from afar (they have been diagnosed with a lot of infections) but naturally I couldn’t do it on checkout line. He also received a call. I turned in the opposite direction so that I don’t get drops on my face at least. Luckily he didn’t talk a long time and then I had to pay my shopping…When I came back home I realized the reason of the traffic. I saw a moving van in front of our house…

Well, there is no choice but to try to somehow cope…

As Dave Lindholm sings in his song, ”How the Night Went Away”

”endure this night, then you will endure tomorrow and the day after tomorrow”

ADVENT CALENDAR 7. DOOR Korona aika/ Covid -19 life

(In english below)

Tällä hetkellä päällimmäisenä ajatuksenani eilisen itsenäisyyspäivän jäljiltä on kiitollisuus. Kiitollisuus siitä, että olen saanut kasvaa ja elää Suomessa. Maassa, jossa elää maailman onnellisin kansa, ja jossa pyritään hoitamaan kaikki aina niin hyvin kuin mahdollista, kuten tämä koronapandemia, jonka hoidossa olemme pärjänneet erinomaisesti kansainvälisessä vertailussa. Osasyynä tähän tietenkin on harvaan asuttu maamme ja melkolailla yleinen introverttiluonteemme, mutta kyllä terveydenhuoltomme on ensiluokkaista tasoa, ja kestänyt tämän pandemia-ajankin hyvin! Sauli Niinistön sanoin: ”Kyllä Suomi selviää”. Tähän minäkin olen alkanut luottamaan. Eiköhän se kuuluisa Suomalainen sisu auta meitä tässäkin asiassa. Minua ainakin on auttanut. On menty hammasta purren, ”läpi harmaan kiven”, niinkuin sanotaan.

Kaikesta huolimatta tämä korona-aika on muuttanut meidän jokaisen elämää. Miten pahasti ja pysyvästi, riippuu toki ihmisestä. Minun elämäni se on luultavasti jossain määrin muuttanut täysin pysyvästi. Tulen jatkossa luultavasti aina (tai ainakin hyvin pitkään) säikähtämään yskiviä ihmisiä. Tulen myös jatkossa aina pesemään käsiäni useammin ja huolellisemmin, etenkin kausi-influenssa-aikana, joka sekin iän kohotessa voi olla paha tauti! Varmaa on, että elämä ei ole (eikä tule olemaan) enää entisen laisensa…

Niin moni asia on muuttunut. Me jopa pyyhimme kauppaostokset (todella huolellisesti) nykyisin kotiin tultuamme. (Kuinkahan moni muu tätä tekee, kehtaako joku tunnustaa?!) Olemme tehneet tätä keväästä asti, mutta jokin aika sitten Kiinasta tuli uutinen, että he ovat todella löytäneet koronaa pakasteista (kylmässähän virukset elävät), joten ei tuo varmasti turhaa ole. Jos miettii, niin jokuhan on voinut kaupassa yskiä tuotteisiin, ja etenkin muovi-ja lasipakkausten pinnoilla virus saattaa elää mahdollisesti ainakin muutaman vuorokauden. Kotona tuotteet laitetaan jääkaappiin, ja tosiaan kylmässähän virukset viihtyvät (eli itseasiassa voivat siten elää paljon pidempäänkin). Otat sieltä sitten tuotteen, ja tuskin joka kerta peset käsiäsi välissä, niin sieltähän se korona saattaa hyökätä pahaa aavistamattoman, pienen ihmisen iholle…No mutta, ei se tähän jää. Tuotteiden pyyhkimisen jälkeen, on vielä pyyhittävä kaikki niiden kanssa kosketuksissa olleet pinnat huolellisesti, (ja muutkin sellaiset pinnat, joita jatkuvasti kosketellaan, kuten kaappien kahvat). Joka välissä on pestävä myös kädet huolellisesti. Myös puhelimen pyyhin (illalla vielä uudestaan ennen nukkumaan menoa). Tähän kaikkeen menee todella paljon aikaa, mutta haluamme pitää tästä tavasta kiinni, koska emme halua ottaa selvää siitä, miten pahasta viruksesta olisi meidän tapauksessamme kyse. Emme edes ole ihan nuoria enää, miehelläni on korkea verenpaine, ja minulla astmaepäilys…

Näin isoa työtä harva varmasti jaksaa jatkuvasti tehdä, mutta syytä olisi jaksaa edes ne normaalit käsien pesut, turvavälit, ja nyt viimeistään ehdottomasti myös maskin käyttö! Sitäkään eivät kaikki vieläkään käytä. Tätä en voi käsittää. Joka puolella puhutaan, kuinka kaikkia pelottaa. Ilmeisesti ei ihan kaikkia, vai miksi sitä maskia ei sitten käytetä. Ettekö usko sen tehoon, vai mitä? Ehkä sitten osa ihmisistä on päättänyt sulkea koronan elämästään, olemalla ajattelematta sitä. ”Poissa silmistä, poissa mielestä”, niinkuin sanotaan. Siinä vaiheessa se on kuitenkin huonosti toimiva metodi, jos tauti iskee päälle! Sitäpaitsi, vaikka et jaksaisi huolehtia itsestäsi, niin muista, että saatat myös tietämättäsi (oireettomanakin) tartuttaa muita. Ymmärrän sairaat ihmiset, joille maskin käyttö on vaikeaa. Ei se minullekaan helppoa ole, mutta vähän aikaa pystyn etenkin venttiilillä varustettuja maskeja pitämään (en siis tee tällähetkellä paljoa töitä, käytän maskia lähinnä kaupoissa. Puen sen rauhallisessa lähipuistossa, ja otan pois samaisessa puistossa, jotta saan myös vähän raitista ilmaa. Käsidesi on aina mukanani, jos joku nyt miettii hygieniapuolta.) Uskon, että suurinosa ihmisistä pystyisi tähän, joten

HERÄTYS, NYT ON TOSI KYSEESSÄ, KÄYTTÄKÄÄ SITÄ MASKIA! (mutta käyttäkää sitä oikein, eli muistakaa hyvä käsihygienia, ja muistakaa, että asettamisen jälkeen maskiin ei tule koskea (ellet sitten desinfioi käsiäsi välissä).

Erikoisia kauppareissuja

Ihmiset käyttäytyvät kyllä todella oudosti! Minulle on kauppareissuilla sattunut keväästä asti tosi erikoisia tapauksia. Eräänäkin päivänä noin kuukausi sitten, pienessä lähikaupassa, nainen kassajonossa minun takanani, tuli hyvin lähelle minua (ns.reviirilleni, kuten nykyisin tapaan sanoa). Nostin käteni eteen, ja sanoin hänelle, että: ”Pidetään se turvaväli”. Hän vain katsoi hölmistyneenä kuin jotain mielenvikaista. Aika hyvin on koronan olemassaolo onnistuttu mielestä poistamaan, kun reaktio turvaväliin on tuo!

Tässä artikkelissa minun oli kuitenkin pääasiassa tarkoitus kertoa oudoimmista sattumuksistani kauppareissuillani, joten tässä näitä tulee. Ota itsellesi mukava asento, ja vaikka jotain hyvää syötävää, ehkä juotavaakin, nyt mennään…

”Miksi otat meistä valokuvia?”

Olin kesällä menossa lähimarkettiin, ja saavuin parkkipaikalle, jonka läpi usein kuljen. Vastaan tuli ulkomaalaisten miesten joukko. Menin sivuun, autojen väliin odottamaan, että he kulkevat ohi, koska he tukkivat koko kulkuväylän, enkä siis halunnut kävellä ”heitä päin”. He myös puhuivat toisilleen melko äänekkäästi, jolloin pisaroita lentää…Otin puhelimeni esiin, koska ajattelin, että näyttää hölmöltä, jos vain seison parkkiksen sivussa. He saattaisivat ihmetellä, miksi jäin siihen. Koitin esittää, että minulle on tullut viesti, jota jäin muka lukemaan tmv., mutta tietämättäni pahensinkin vain tilannetta. Yksi miehistä tuli huutamaan minulle englanniksi: ”Why are you taking pictures of us?” No yritin selittää, että en ole ottamassa kuvia heistä (siis tietenkin englanniksi ”No, I’m not taking picktures?”) Ei hän tietenkään uskonut, vaan alkoi inttää asiasta. Siinä sitä oltiin, olin yrittänyt välttää kontaktia heihin, ja nyt jouduin väkisin ottamaan sen kontaktin. Kyllä pelotti pitkän aikaa, mutta onneksi mies lopulta uskoi minua…

”Eivät suomalaiset halua puhua”

Eräänä päivänä kaksi naista saivat minusta kaupassa riidan aikaiseksi. Tämä oli todella hämmentävä hetki, ja tilanne lähti naisesta, joka valitti kassalla jotain käsideseistä, kun tulin maksamaan ostoksiani. Hän kysyi minunkin mielipidettäni siitä, ovatko kaupan yhteiset käsidesit mielestäni liian korkealla. Puistelin hänelle päätäni, ja vastasin hiljaa, lyhyesti: ”ei”, sillä en halunnut jäädä puhumaan kenenkään kanssa pitkästi. Minua harmitti muutenkin hänen kovaäänisyytensä, sillä niitä pisaroitahan siinä lentelee. (Sitäpaitsi, kuten aiemmin mainitsin, minulla on aina oma käsidesipullo mukanani. En käyttäisi samaa pulloa, jota kymmenet/sadat muut koskettelevat päivässä. Toki myös maskien takia tarvitsen omaa pulloa. Vaikutin varmaan tylyltä, sillä tämä nainen näytti loukkaantuvan minulle. Hän totesi ääneen, että ”minä en näköjään halua puhua.” Vieressäni seisonut, ostoksiaan pakkaava, ulkolainen nainen kommentoi tähän, että monet suomalaiset eivät halua puhua. Suomalainen nainen oli tietenkin eri mieltä, puhelias kun oli itse. Jossakin kohtaa keskustelu muuttui riidaksi siitä, olinko yleensä suomalainen, vai en. Tämä oli aika koomista. Huvittuneena poistuin kaupasta, kun näin näiden kahden jääneen huutamaan toisilleen kovaan ääneen ”keskelle” kulkuväylää. Eipä minun takiani ennen olekaan riitaa aloitettu (paitsi lapsena, kun kaverini riitelivät kerhokeskuksella siitä, kumman kanssa minun tulisi kulkea kotiin. Kun siis minulla oli kaksi reittivaihtoehtoa. Kumpikin halusi minut kotimatkalle seurakseen).

”Ei mitään hätää”

Eräänä kesäpäivänä kotimme lähistöllä, kun olin kauppaan matkalla, törmäsin minua vanhempaan mieheen, johon vaistomaisesti otin etäisyyttä, ja nopeutin askeleitani, päästäkseni ohi. (Pelkäsin ja pelkään varsinkin nyykyään joka hetki, että joku yskii lähelläni. On niin paljon holtittomia yskijöitä.) Minulla oli myös huivi naamani peitteenä. Sillä hetkellä ei ollut maskeja. Kesällä toki tilanne oli parempi, joten tämä mies ilmeisesti ajatteli, että olin turhaa huolissani, sillä hän sanoi minulle: ”Ei mitään hätää enää, kaikki on hyvin nyt”. Ilmeisesti oli myöskin vähän alkoholia nautittu, jonka takia mies varmasti koki velvollisuudekseen neuvoa tai rauhoitella minua. Olisi tehnyt mieli kysyä, mistä hän sen niin varmasti tietää, että oliko hän jonkinlainen asiantuntija…

Kuka uskaltaa häiritä

Kerran säikähdin kaupassa pahemman kerran, kun pieni ulkolainen tyttö tuli yhtäkkiä viereeni, minun ollessani karkkihyllyllä, pakokauhun omainen ajatus päässäni, että on päästävä nopeasti pois täältä ihmisvilinästä. ”Hei, anteeks”, tyttö aloitti. No lapsethan eivät osaa niin pelätä, joten ei hän varmaan ymmärtänyt, miksi olin niin säikky (ja varmasti myös tyly). Tyttöhän halusi vain apua limupullon ostossa, kun ei tiennyt, minkä pullon rahoillaan saisi, eikä hän olisi sinne korkealle ylettänytkään. En hennonnut kieltäytyä auttamasta noin pientä tyttöä, vaikka kokoajan laskin mielessäni vain minuutteja, sillä jokainen minuutti ihmisten ilmoilla lisää tautiriskiä. Pyrin aina hoitamaan ostokseni sen kuuluisan 15min. sisällä, joka ei kyllä ihan aina aivan onnistu. No, laskin nopeasti tytön kädessä olevat kolikot, joita ei montaa ollut, ja siksi lakeminen kävi helposti pelkällä silmäilyllä. Sen jälkeen valitsin halvan, 0,5l pullon ylähyllyltä, ja ojensin hänelle. Tyttö sai limunsa, ja minä jatkoin takaisin karkkihyllylle…

”Mitä nyt…pysähdy!”

Tämä on varmasti kaikista oudoin tapaus, mitä minulle on kauppareissuilla, nyt korona-aikana käynyt. Tämä tapahtui syyskuun alussa. Olin tulossa illalla kaupasta, ja kävelemässä kaupan piha-alueelta kohti pientä polkua, kun ajattelin sen olevan rauhallinen kulkea. No, kävikin niin, että vastaani tuli nuori poika, jonka näin jo sen verran ajoissa, että päätinkin vaihtaa suuntaa. Käännyin kohti viereistä tietä, kun tämä poika alkoi huutelemaan perääni. Kuulin takaani äänet: ”Mitä nyt? Pysähdy”, ja lähdin hädissäni juoksemaan nurmikon poikki. Poika pyysi minua monta kertaa pysähtymään. Pelkäsin kuollakseni, lähinnä koska pelkäsin, että hän tarttuu minuun kiinni, jos tavoittaa minut, ja minä saisin mahdollisesti koronatartunnan. Hetken juostuani, lähestyin huoltoasemaa, jossa ainakin on aina ihmisä, jos jotain olisi tapahtunut. Lopulta pysähdyin, ja pyysin häntä jättämään minut rauhaan. Sanoin haluavani kotiin. Onneksi hän jättikin minut rauhaan. En edelleenkään ymmärrä, miksi hänen oli pakko saada minut pysähtymään, mutta onneksi mitään pahempaa ei sattunut. Hän ei edes sanonut minulle mitään. Minä vain käännyin ja jatkoin matkaani, eikä hän enää tullut perääni, onneksi! Taisi olla päihteiden vaikutuksen alaisena, joko humalassa, tai sitten jotakin muuta vetänyt.

Korona kesti kolme viikkoa

Tällaista täällä meillä korona-aikana…Näiden tapausten lisäksi, nuoret pojat huutelivat kerran kaupassa koronaa. Heistä varmaan oli hauskaa katsella ihmisten reaktioita, kun he käyttävät tätä sanaa. Sitä he siinä sitten toistelivat jonkin aikaa. Olisi tehnyt mieli sanoa suorat sanat, mutta en uskaltanut, eikä niin tehnyt kukaan muukaan…No, suomessa kun ollaan, mitä muuta voi odottaakaan…Erään kerran taas kaupan kassalla kuulin, kun vieressäni ollut ulkolainen mies kertoi kaverilleen, kuinka hänellä oli ollut korona. Kesti kuulema kolme viikkoa. Hyvä tietää, kiitos kun kerroit kaikkien kuullen. Olisit kyllä voinut tehdä sen jossain muualla kuin ruuhkaisen kaupan kassalla, jossa herätät vain pelkoa ihmisissä jo pelkästään lausumalla sanan ”korona”. Minä ainakin olin kauhusta jäykkänä pitkään tuon jälkeen, koska pelkäsin, että mitä jos se ei ollutkaan vielä kokonaan ohi, jos se kuitenkin vielä tarttuu minuun. No ei ilmeisesti tarttunut, onneksi! (ellen sitten ole ollut oireeton kantaja).

Aikaa leipoa

Toisaalta jos hyviä puolia etsii, niin on ollut enemmän aikaa pysähtyä ja rentoutua kerrankin kunnolla. Ennen koronaa elämäni olikin hyvin hektistä. Olin jatkuvasti menossa, ja tekemistä oli kaikenaikaa liikaa. Nyt olikin juuri hyvä hetki pysähtymiselle. Blogiakin olen saanut aktivoitua, ja olen myös oppinut leipomaan korona-aikana, mistä olen pitkään haaveillut, mutta koskaan ei tuntunut olevan aikaa. No nyt on ainakin sitä!

Myös luonto on voinut paremmin, kun ihmiset eivät ole olleet niin ahkerasti sitä tuhoamassa. Metsä ja eläimet kiittävät…eli kyllä tästä raskaasta ajanjaksosta hyvääkin on seurannut. Uskon, että tämän piti mennä juuri näin, jotta tulevaisuudessakin meillä on vielä maapallo, jossa pystyy elämään! Ilman koronaa olisimme jatkaneet entiseen malliin maapallon tuhoamista, kenties kohtalokkain seurauksin.

In english…

In the wake of yesterday’s independence day, I have gratitude at the top, gratitude for my Finnishness. I don’t always think about how lucky i am to live in a country where the happiest people in the world live and where everything is always done as well as possible like this pandemic. Our health care has played well. Of course, we have also been helped by our sparsely populated country as well as our rather general introvert nature. I have started to believe the words of our president: Sauli Niinistö: ”Finland will survive” and I think the whole world will survive when (soon) we get the vaccinations started.

Despite everything Covid -19 have changed our life around the world more or less. How this heavy time have infected in your life? Have it made a big changes to your everyday life? Mine it surely have and I think these changes will last the rest of my life. Things could never be the same as before! I will never be same. My way of thinking has changed dramaticly and I’m sure I will be atleast more accurate with hygiene specially on insfluenza seasons.

So many things have been changed. For example we wipe our grocery store shoppings very carefully every time we come home…and ofcourse after that we wipe every surface in the kitchen where those products touched and cupboard handles and so on. Then the phone have to be wiped (I wipe it again in the evening before going to bed). This is all taking a long long time but ”womans got to do what womans got to do.” I think it’s the so called Finnish strength (Suomalainen sisu) which has helped me cope… 😉

We’re living a weird time! People are acting really strange! On my grocery store shoppings I have been experienced very weard situations and those situations I gonna share with you now…

”Why are you taking pictures of us”

Once on the summer I was on my way to grocery store when I saw a group of immigrants on the parking. They did block the whole road so I waited for them to pass by between cars. I took my phone on my hand and played I got a message or something. I wanted to make it look normal situation but it was the other way around. One of the immigrants yeld at me: ”Why are you taking pictures of us?” I tried to explain that I’m not but he didn’t believe me. He just insisted that he saw I was taking pictures. I just wanted to avoid contacts and now I was forced to take a contact to some stranger. Well, few times I had to say that ”No, I didn’t take pictures” and finally he bealived me…or just gave up…

”Finnish people doesn’t want to talk”

Once on the grocery store at the checkout there was some woman conveying about stores disinfectants that those are too high or something like that. I was just paying my shoppings. Then she asked my opinion of those disinfectants. I just shook my head and quietly said:”No”. I didn’t want to talk too much with strangers so that the drops do not fly and she seemed to be hurted. She said:

”Oh, she doesn’t want to talk”. Then one immigrant next to her took part in the discussion and said that:

”Finnish people usually doesn’t want to talk” and guess what. Well yes, finnish woman got mad and yeld that:

”Yes they do!”

Finally the situation escalated so that they were fighting if I were finnish or not. I left the store amused…A normal day in USA maybe but not here…

”Don’t worry”

On one summer evening, when I was on my way to grocery store, I came across with one man and took a little bit distance. I had a scarf on my face (didn’t have masks by then) and that man obviously saw I’m scared so he said: ”No worries, everything is ok now!” Like he’s some expert. Well, the situation was better on summer but still…I didn’t say anything, just left. He was obviously drunk…

”Who dear to disturb”

Once I was terribly frightened, when some little immigrant girl came beside me on grocery store when I was looking for sweets. I just wanted to pick up the sweets and leave and then she came. She wanted me to help with picking up lemonade she had money for. I couldn’t say no even I would want to. I checked the coins in the palm of her hand and picked one bottle for her. I know I must have looked very irritated and dull but I was just so afraid. Children don’t understand. They can’t fear same way. Like I didn’t fear chernobyl on 1986 when I was 5 years old. Living was so simple…Well anyway, I helped the girl, went fastly to take my sweets and left.

”What’s the matter…Stop!”

This happened on the beginning of september. It was evening and I was walking home from grocery store. I was gonna walk through little path which I assumed to be peacefull but then I saw a boy walking against me. I turned to right where’s decent sand road and surprisingly that boy confused about this and yelled at me: ”What’s the matter? Stop! Many times he asked me to stop. I was so scared and didn’t understand. I just wanted to stay safe and be in my own space. I run and hoped that he would give up and leave but he didn’t. I got close to the gas station (where usually is people if something had happened). Then I stopped and asked that boy to leave me alone and luckily he did. He didn’t say anything. He just stood still. Then I turned and left and he didn’t came after me anymore! I think he was under the influence of intoxicants.

Three weeks of covid -19

In addition to these things , once in grocery store there were boys who were shouting: ”covid, covid”. They repeated it for a while. They obviously took it as a good joke and maybe wanted to see the reactions of people. Very stupid, I say! Why would someone want to make such a joke as serious thing as this and make people afraid! I atleast surely did was afraid! Still, no one said anything. Well, were in Finland so…Then one day on grocery store there was a boy at the checkout, who told his friend that he had a covid -19 and it took three weeks to get better. Again I was afraid…what if it wasn’t still totally over, I was wondering…


Well, if we look at the bright side there have been more time to relax and one thing have been really great: I’ve learned to bake! I don’t think that have happened without this pandemia cause I never had time to bake. I was going all the time and my life was really hectic. Now i have also had more time to do this blog and networked. Naturally, nature also thanks this when people have not been constantly destroying it! I’m starting to believe that this was meant to happen so that we do not permanently destroy our planet!

Till tomorrow…

ADVENT CALENDAR 4. Door Dancing With The Stars FI (=TTK)

Last sunday we heard spesific news from TTK Finland covid-19 case which was why this show was on break. One dance student finalist -ex hockeyplayer Niklas Hagman- got the covid-19 and he decided to quit the competion. He was feeling so week and didn’t have energy to train anymore (still after the quarantine).

Luckily his dance teacher pair didn’t got infection but they were one of the winner favorites so it’s very sad they had to quit and just before the finals! Dance teacher Kia Lehmuskoski was weeping in tv when they were interviewed. They had eagerly waited the finals and trained hardly so naturally the disappointment was great!

I can imagine the feeling. I have also performed (in flow gymnastics and before that in cheerleading). Lately I have been wondering what if for example the WG -15 (the international massive gymnastics event) would have been canseled. https://tanssitytto.wordpress.com/2015/07/17/gymnaestrada-2015/


or SG -18 (national gymnaestrada event) would have been canseled.




It would have been very devastating to me and for all of us. We had been training about 2-3 years for both of those events. Field shows are so big spectacels so training must beginning at an early stage….So I really do understand the feeling of TTK-dancers!

Well, this Sunday is the 2.final show where the winner will resolves. Hopefully we don’t get anymore any devastating surprises and…

good luck to all three couples left!


”I may not be there yet but I’m closer than yesterday!”

I participate to this challenge with answering questions below. Thank you for inviting all of your readers to join, Soni!


1)Rate your writings out of five and with reason

If I have to do it myselves, which is hard, I would give 3,5 but actually I should ask you cause everybody likes their own work (or if not, they should). What’s the point to write otherwise…One thing that makes me uncertain is english language. It’s not my motherlanguage and I’m not sure how well I write in english…

2)Define the meaning of life and your purpose

I think the meaning of life is to learn and grow as human. We can make ourselves always better and when that’s your goal, you can’t go wrong!

3)Your role model and why you choose the person

My mother. She has always been my big support and got me for a better mood! We have had so fun together! She’s warm hearted person!

4)Your humanitarian values to the society

Every social class should be noticed and taken care of. There shouldn’t be a big gulfs! Young and old (and all in the middle) should be noticed as well and them all should be taken along to society. Sometimes I feel like there’s more curses and more events for younger people. Those should be arranged also adults (40+ people). Also I wish we could help all people with weaker status, like those who have no opportunity to studying or poor young women who got to get married soon and give birth to limitless amount of children…and the judgements should be more fair like rapists often survive with small sentences what’s so wrong!

5)Your priorities in life

Health is absolutely the most important thing in life. (You realize it, when you starting to loose it!) My spouce, family and friends are surely important too and financial management is also very important so that you can pay your bills and rent and buy food! (Everything else is just extra).

”Money may not make you happy, but it relaxes you” as my father used to say!

6)What do you value in relationships

Trust, caring and openess is the most important things. You have to speak to your spouce about everything. Then you will become closer and understand better each other! Also you should have about same values. If we’re talking about the most ideal relationship, then argumenting should be constructive and you shouldn’t be blaming each other when arguing. Like I said, this is the ideal but not very often  be realized in real life…

…and last but not least you sure should have fun together!

7)Your concerns to this present world

I think the no1 thing which concerns evrybody right now, is covid-19. This is the thing I’m very worried. Now this virus have started to spread here in Finland badly too and I think I will loose my mind if we’re not getting the vaccine soon! I’m always so scared when I’m in the air of people even in grocery store where I rotate everyone from afare…but then other people are not so careful and sometimes come to my space…and almost always someone is coughing…I’m just praying for God we could get the normal life back!!! Not nearly everyone is even using masks. I’m begging you, pleace use the mask! Everybody should do that now (if you’r not too sick)!!!

8)Are you a successful blogger and why you chosen this platform

No I’m surely not…yeat! Hopefully some day I will be!

I’m better writer than speaker. By typing you can just say so much more than you ever will when you speak! More specificly I don’t really know why exactly this (wordpress) platform. I think it was simple to get start and simple to use and well known so it was easy to find (name that came first on my mind).

9)Whats your contribution for others

I have two aspects for this:

  1. My blog, where I can share my thoughts and values with others and hopefully give something to think about.
  2. My caretakeing job is other way for me to give my contribution to my customers with the help I’m giving them in their everyday life.

In addition to this I helped my parents when they got older and weaker. Now my mom is in nursing home and my father is in heaven.

10)Empathy or sympathy, which one you opt and why

It depends on situation. Very hard to choose one but I think I’m usually more sympathetic than empathic person. It’s just more natural for me. It’s also about how person you’r with is reacting but I don’t know if it’s because we finnish people don’t show so openly how we really feel and even if you’r totally broken, you don’t easily show it to others. That can impact to other persons reactions when she/he thinks that person with you is ok. Then the empathy will not show. That’s quite sad!

11)Self Introduction or self assessment

I’m also ambivert (like Soni said). I love nature, specially on summer time… so I’m summer child like it’s said. I wake up from hibernation on spring time when sun will shine and flowers start to bloom…on the contrary I hate darkness. Winter can be beautiful if there’s snow which there’s not very much on these days (in Helsinki) but there’s still too dark (and cold). Darkness makes me sad and depressive…but one thing what’s great to do then (or any day really) is gourmandism. That’s what I also love. Then I do love photographying, writing and dancing too! Those are the best things in life!

Message at metrostation: ”Sometimes I like to hide!”

My questions:

1.Choose the top 3-5 posts from your blog and link those here.

2.What is happiness for you?

3.What thoughts covid-19 evokes in you? Have you lost your mind (like I have) or are you taking it quite easy? Are you following the rules?

4.The best and worst years of your life?

5.Have you made christmas plans, decorations, bakings or something else christmassy?

6.Your favorite christmas songs?

7.How is the weather there right now?

8.What’s your mood right now?

9.Your favorite bloggers and why?

10.Do you love yourselfs?

11.Your motto (or note) to others?

I’ll do the same as Soni so…

All of my readers are welcome to join in!!!

If you liked this post, you might also like: