Wellcome to get to know Finland and Finnishness, as well as the world of 80's and 90's childhood memories, dreams, dance, gymnastics, baking and other interesting topics. Jump along the dance girl's journey!
Nykyään markkinoidaan jatkuvasti uusia dieettejä, kuntokuureja, kunto laitteita ja kaikkea näihin liittyvää. Milloin pitää syödä paljon porkkanoita, milloin näkkileipää, milloin rahkaa, milloin…no jotain aivan muuta…Onko ihmisistä muka tullut niin uusavuttomia, etteivät he itse tiedä mitä syödä ja juoda, tai miten liikkua?! Vaikea uskoa! Maalaisjärjen pitäisi osata kertoa nämä asiat. Kyse on kuitenkin elämäntavasta. Ei kukaan voi elää koko elämää syömällä pelkkiä porkkanoita tai näkkileipää. Kyllä kaikkea voi ja pitää syödä, mutta sopivasti…
Luin yhdestä blogista hyvän kommentin Maisa Torpan isojen rintojen julistukseen liittyen. Olen samaa mieltä siitä, että Maisan näkemys on hyvin epäkypsä (en tosin muuta häneltä osaisi odottaakaan). Hänen mielestään siis naisella kuuluu olla isot rinnat. Jos niitä ei ole luonto suonut, ne pitää hommata kirurgin veitsen avulla. Ei minunkaan rintani isot ole. En silti ikimaailmassa tunkisi niihin mitään vierasta ainetta täytteeksi. Se on jo ihan terveysriskikin. En kyllä tekisi sitä muutenkaan, enkä näe mitään syytä miksi pitäisi. Pitäisikö muka kaikilla naisilla olla hillittömät, luonnottomat pallorinnat? Ei minusta. Ei se koko yksin ratkaise. Pienet rinnat ainakin ovat kiinteät. Maisan mielestä mies ei voi innostua pienistä rinnoista. No kas kummaa kun minun mies ainakin innostuu. Hänelle on muutenkin tärkeää, että rinnat ovat aidot, ja muoto merkitsee hänelle kokoa enemmän. Ei ne kumipallot sen kauniimmat ole. Silikonit on kyllä yksi muodin outo ilmentymä…
Toinen sellainen on karvattomuusvillitys. En ymmärrä, mistä ihminen on saanut päähänsä, että KAIKKI karvat pitää ajella, kun kyseessä on kuitenkin niinkin luonnollinen asia. Minusta näyttää suorastaan groteskilta, jos ihan kaikki alakarvoja myöten on ajeltu. Siistiä toki voi, ettei ihan viidakoksi muutu. Ihmettelen kuitenkin, eikö luonnon luomaa enää kunnioiteta ollenkaan? Meidät on luotu kauniiksi juuri tällaisena, miksi sitä pitäisi muuttaa?!
Muodit tulevat ja menevät, mutta kun löydät oman tyylisi, ja oman juttusi, se kantaa paljon kauemmas. Turha kulkea villitysten perässä, kun voi itsekin ajatella, ja valita oman elämänsä suunnan. Villityksissä (dieeteissä, kuntoilussa tms.) mennään usein muutenkin äärimmäisyyksiin, ja se ei ole koskaan hyvä juttu. Kultainen keskitie on paras niin syömisessä, liikunnassa kuin kaikessa muussakin. Muistakaa se, ja pitäkää huolta itsestänne, teille itsellenne sopivalla tavalla! Älkää seuratko sokeasti muotia. Muoti on vain jonkun ihmisen luomaa, (silloinkin kun se perustuu esim. ruoassa tutkimuksiin, koska tulokset saattavat vaihdella). Keksi itse omat juttusi!
Olin keskiviikkona papakokeessa. Menin kokeeseen asenteella, että tämä nyt on ihan ”peace of cake”, muutamissa sekunneissa ohi. Kuitenkin ensimmäistä kertaa näytteenotto tuntui kestävän ”ikuisuuden”, (siis oikeasti meni ehkä pari-kolme minuuttia, mutta se tunne). Mukana toimenpiteessä oli kaksi (nais)hoitajaa (miehiä ei vielä ole sattunut kohdalle. Se vasta kiusallista olisi). Tietenkin toinen hoitajista oli opiskelija, joka myös otti näytteen. Minulta kyllä kysyttiin lupa, mutta en tietenkään kehdannut kieltäytyä. Hekin tarvitsevat harjoitusta. Toisaalta, jos minulta tullaan joskus uudelleen kysymään vastaavaa, saattaa olla, että kieltäydyn. Näytteenoton hitaus ei luultavasti johtunut pelkästään siitä, (koska oikea paikka ei kuulema tällä kertaa löytynyt helpolla, myöskään ammattilääkärin mukaan), mutta en haluaisi ottaa uudelleen sitä riskiä. Nimittäin lääkäri joutui tulemaan kesken kaiken avuksi, ja etsimään sitä oikeaa paikkaa. Menihän siinäkin hetki aikaa. Minä kun olen tottunut siihen, että homma hoituu salamannopeasti, jolloin ahdistus siitä, että sisälläni on vieraita instrumentteja, ei ehdi kasvaa liian suureksi. Nyt kun oli aikaa ajatella asiaa, minua alkoi jo vähän heikottaa.
Näköjään olen ollut onnekas tähän asti, kun kaikki on aina sujunut niin nopeasti. Harmittaa vaan, että nyt jännitän jatkossa enemmän tätäkin rutiinitoimenpidettä kuin tähän asti. Tiedoksi kuitenkin kaikille nuorille, että näytteenotto ei juurikaan satu. Se vain on muuten epämiellyttävää, varsinkin jos on niinkuin minä, että miettii liikaa sitä instrumenttia sisällään. Se on jotenkin puistattavaa. Paljon riippuu myös omasta rentoutumisen tasosta. Jännittyneenä tuntuu enemmän. Voi siis olla, että jännitin liikaa sitä, että näytteenottaja oli opiskelija. No nyt sitten jännitetään vielä tuloksia.
Kaikesta huolimatta meidän naisten tulee olla iloisia siitä, että meidän on mahdollista käydä ihan ilmaiseksi tuollaisissa tutkimuksissa. Sen vuoksi kannattaa hieman kärsiäkin. Monessa maassa tällaisia tutkimuksia ei ole ollenkaan. Yhtä asiaa kuitenkin ihmettelen. Miksi miehille ei ole täälläkään kehitetty vastaavaa koetta? Ilmeisesti sitä ei pystytä toteuttamaan. Taas yksi hyvä syy, (monien muiden ohella) iloita siitä, että on (suomalainen) nainen! Olkaamme ylpeitä tästä!
Johdatus tulevaan artikkeliin. (Varsinainen aihe alkaa kohdasta: ”vaaleista”).
Jokapaikassa puhutaan aina ymmärtämisen tärkeydestä. Kuinka toisia ihmisiä tulee ymmärtää ja kunnioittaa. Tietenkin se on tärkeä asia, mutta toisinaan hyvinkin vaikeaa. Vaikeinta se on ihmisen kanssa, jonka kanssa elää yhdessä, näkee tätä joka päivä, ja jakaa kaiken tämän kanssaan. Kaikki tavat ja tavarat tulee sovittaa yhteen vieraan ihmisen kanssa, jolla on kuitenkin aina omat näkemyksensä ja omat tapansa toimia.
Joitakin päiviä sitten taas huomasin, miten vaikeaa sen lähimpänä olevan ihmisen ymmärrys toisinaan voi olla. Laitoin itselleni savusilakoita, kun avomieheni oli suihkussa. Päätin lämmittää ne, koska ajattelin niiden maistuvan paremmalle lämpimänä. Olin syönyt niitä kylmänä, ja jostain syystä ne eivät olleet minusta niin hyviä kuin savukala yleensä, joka kuuluu lempiruokiini. Yhtäkkiä avomieheni arvasi minun lämmittävän savusilakoita, kun tiesi että olin niitä ostanut. Hän huusi niiden haisevan kamalalle, ja että hän ei kestä sitä hajua. Mietin että ”Ei voi olla totta”. Voiko kenenkään ihmisen hajuaisti olla noin tarkka? Miehenihän voisi mennä koirien poliisikouluun hajuaistinsa perusteella. Hän oli sentään kylpyhuoneessa, ovi lukossa. Olenhan minä tiennyt hänen hyvästä hajuaististaan jo vuosia, kun siitä on ennenkin tullut ongelmia. Aina kun paistaa kalaa, seuraa päiviä valittamista hajusta, ja usein hänen migreeninsäkin aktivoituu siitä. Siksi en ole aikoihin paistanut kalaa. Nytkin tein sen uunissa. Uuni ei yleensä aiheuta sellaista hajua (kalapuikot yms. ainakin on voinut uunissa lämmittää), vaikka tietenkin savukala on todella voimakkaan hajuista. Oli jokatapauksessa vaikea käsittää, että joku kokee savusilakoiden hajun niin voimakkaana ja vastenmielisenä. Edes tuuletus ei yleensä kunnolla auta asiaa. En voi kai enää koskaan valmistaa mitään voimakkaita kaloja kodissamme. On sitä hieman vaikea sulattaa. Edes tonnikalan hajua mieheni ei kestä, ja tyhjistä tölkeistäkin hän valittaa, jos ne jäävät keittiöön edes hetkeksi. Kai minun nyt sitten pitäisi tuo ymmärtää, kun kerran hänelle tulee siitä migreeniäkin. Kunpa vain hänkin sitten ymmärtäisi aina minua!
VAALEISTA
Useimmiten vähintäänkin yhtä vaikeaa, on ymmärtää poliitikkojen ajatusmaailmaa. Etenkin valtaapitävien poliitikkojen, jotka eivät ainakaan pelasta meitä suomalaisia, eivätkä huomioi vähäosaisia. Sehän on jo nähty. Silti äänestämme jostain ihmeen syystä näitä samoja naamoja ja puolueita kerta toisensa jälkeen. Kyllähän he saavat asiat kuulostamaan näennäisen kauniilta. He luovat illuusion siitä ikäänkuin heidän ajattelumallinsa olisi juuri se oikea, mutta eivät toisaalta konkretisoi, tai selosta asioita kunnolla. Usein he puhuvat vain jotain ympäripyöreää, ja välttelevät tiettyjä aiheita. Sanovat ehkä, että ”luomme Suomelle paremman tulevaisuuden”, tai kuten Niinistö itse kommentoi viimeaikaisia poliitikkojen lausuntoja: ”liimapinta on heikko”, ”politiikka on rikki” tmv. mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat? Mitä verhoutuu näiden lauseiden taakse? Ovatko leikkaukset muka sitä tulevaisuutta? Eivät ole. (Monet tietenkin luulevat, että niitä täytyy tehdä. Oikeasti ei täytyisi. Olen kuullut talousasioita tutkineelta henkilöltä, että Suomen talous ei ole niin huono kuin uskotellaan). Onko EU:n tukeminen sitä tulevaisuutta? Ei ole. Siitä on hankkiuduttava eroon, sillä pärjäisimme paremmin omillamme. Nyt olemme oikeastaan liittovaltiossa, jossa meillä ei juuri ole päätäntävaltaa.
Monista suurimpien puolueiden ehdokkaista ei edes erota, onko kyseessä lintu, vai kala. Välillä olisi mielestäni aika päivittää meidän asioista päättävien ihmisten naamoja. Nykyiset eivät ole kovin hyvin onnistuneet. Siksi kannattaisi kokeilla eri vaihtoehtoja, samojen vanhojen sijaan. Ei oikein käy minun järkeeni, että samojen epäonnistuneiden puolueiden annetaan jyrätä ja tehdä mitä huvittaa, kun meillä kuitenkin on muita vaihtoehtoja. Vaihdettaisi kerralla suuntaa kunnolla. Sitäpaitsi monilla pienemmillä puolueilla on meidän tulevaisuuden kannalta kantavia ajatuksia. Moni kansalainen esim. haluaa eroon EU:sta. Miksi emme sitten äänestä heitä, jotka meidät todennäköisimmin pelastaisivat tältä uppoavalta laivalta? Suuri osa näistä vähemmistöpuolueista puhuu selkokielellä ja on oikeiden asioiden äärellä (eli mm.vähemmistöjen puolella). Ihmiset kai pitävät sitä riskinä, mutta kannattaa miettiä onko asiat hoidettu viime vuosina niin hyvin, etteikö riskiä kannattaisi ottaa? Riski ei ole kovin suuri, jos vaihtoehtona on nykyisen menon jatkuminen. Nyt jos koskaan on sen pienen riskin oton aika! Oletteko koskaan kunnolla edes kuunnelleet mitä sanottavaa vähemmistöpuolueilla on, vai ohjaako teitä pelkät mielikuvat? Veikkaan jälkimmäistä. Se oikea demokratia, joka tuntuu olevan kokonaan kadonnut, vaikuttaisi löytyvän sieltä. Oma uusi suosikkini (entisenä vannoutuneena demarina) on itsenäisyyspuolue, mutta lähes kaikilla pienemmillä puolueilla tuntuu olevan enemmän AITOA sanottavaa kuin kärkipuolueilla yhteensä. (Siltä varalta, että joku väittää itsenäisyyspuoluetta oikeistolaiseksi, tarkistakaapa netistä, sillä tämä ei pidä paikkaansa. Itse tarkistin mittarilla.)
Oikeistolaispolitiikalla tätä maata kun ei hoideta kuntoon. Suomessa elää köyhyysrajan alapuolella paljon ihmisiä. Heidän olonsa vain heikkenevät heikkenemistään. On jokaisen edun mukaista huolehtia meistä kaikista jo siksi, että ihmisten ostovoima takaa hyvin pitkälle talouden vakauden. Tiesittekö esim.että monet pienpuolueet kannattavat huomattavasti korkeampaa perustoimeentuloa (noin 1200€)? Tuo noin 1200€ jonka vaalitentissä kuulin mainittavan on kyllä hyvin korkea, ja se saattaisi ehkä passivoida joitakin ihmisiä työn teon suhteen, mutta toisaalta se lisäisi ostovoimaa, kun ihmisillä olisi rahaa käyttää palveluita, ja ostaa tuotteita. Summan suuruus on harkinnanvarainen. Vasemmistoliitto (jonka voisin vielä laskea juuri ja juuri kuuluvaksi näihin pienempiin puolueisiin), on suunnitellut paljon pienempää toimeentulotukea, mutta sen nostaminen on heidänkin suunnitelmissaan. Oma palkkanikin jää alle tuon 1200€n, joten olen itse tottunut pärjäämään vähällä, ja mielestäni pienempikin nosto perusturvaan riittäisi. Olisi se jokatapauksessa hienoa, jos toimeentulon määrää nostettaisiin edes parilla-kolmella sadalla. Nykyinen määrä suhteessa kokoajan nouseviin hintoihin on liian alhainen. Nämä valtapuolueet eivät kyllä ainakaan perusturvaa nostaisi. Hehän puhuvat kokoajan vain (muka välttämättömistä) isoista säästöistä, ettei vain tarvitsisi maksaa kenellekään mitään.
Olkaa siis tarkkana kun äänestätte, mitä arvoja OIKEASTI tulette äänestäneeksi! Jos olet niitä ihmisiä, jotka eivät tiedä ketä äänestää, ja sanovat, että kukaan ei ole tarpeeksi hyvä, ota selvää. Netistä kyllä löytyy tietoa ehdokkaista, (mutta olkaa siinäkin tarkkana). Joku löytyy varmasti kaikille, äänestämättä ei kannata jättää, tai muuten ei ainakaan ole varaa valittaa mistään! Äänestys on ainut mahdollinen keino edes yrittää vaikuttaa asioihin!
Loppuun vielä sdp:n vaalilause: ”Maailmaa voi muuttaa. Tarvitaan vain rohkeita ihmisiä.”
Niin, voihan maailmaa muuttaa. Olennaisinta kuitenkin on, mihin suuntaan sitä muutetaan. Toivottavasti oikeaan suuntaan!
Jos annatte äänenne viisaasti, ehkä huomenna meillä on varaa ostaa leivän päälle sitä (yhä) ylikallista juustoa. (Terveisiä vain s- markettiin. Voisitte laskea vielä em mental juustonkin hintaa!)
Tanssitytön blogi 