Pakkasista huolimatta aivoni eivät ole vielä jäätyneet. Pikemminkin päinvastoin. Voin jo paljon paremmin kuin syksyllä, kun lunta on maassa, ja valon määrä lisääntyy koko ajan. Onneksi sen vaikutuksen huomaa jo näin alkuvuodesta. Ei tarvitse niin kauaa kärsiä. Treenien alkamisella on varmasti myös oma osuutensa asiassa. Niistä lisää ”treenit”-osiossa.
Oikein mitään erikoista ei ole viime aikoina tapahtunut. Sitä tavallista arkea tämä elämä on enimmäkseen joulun jälkeen ollut. Työn ja kodin välillä juoksua, siivousta, pyykkäilyä, kaikkea melko tylsää…Tosin hyvän ystäväni näin kylläkin pitkästä aikaa tässä jokin aika sitten. Kävimme syömässä eräässä kiinalaisessa ravintolassa, mutta en erityisemmin pitänyt paikan ruoasta. Ystäväni lahjoitti minulle taas vaatteita ja kenkiä, ja yhden laukunkin, kuten viime aikoina hänen tapanaan on ollut. Hän kun yrittää päästä eroon ylimääräisistä nuoruusvuosina karttuneista varastoista. Minullehan se sopii, kun ei tarvitse ostaa uusia, ja meillä on niin samanlainen maku. Varsinkin nyt muuton jälkeen oli mukavaa saada uusia vaatteita, kun silloin tuli heitettyä paljon pois. Ainiin, sain myös hienon Iittalan astian tuparilahjaksi, kiitos paljon siitä! Tarkoitus olikin uusia varastoja, eikä niitä kaikkia olisi muutenkaan jaksanut kantaa mukana…Tuskin maltan odottaa, että pääsen noita hienoja pinkkejä korkkareita käyttämään. Ihan vielä ei ikävä kyllä voi…
Treenit
Olen huomannut, että sunnuntain treenien jälkeen on joka kerta todella hyvä fiilis. Olen paljon pirteämpi koko päivän kuin viime päivinä muuten olen ollut. Siinä meidän ihanaa WG- näytöksen tangoa tanssiessa tulee joka kerta sellainen olo, että kunpa tämä tanssi ei päättyisi koskaan! Kuten joskus mainitsinkin, olen halunnut koko ikäni päästä kokeilemaan argentiinalaista tangoa, ja nyt sekin toive toteutui. Tuo tuleva näytöstanssi ainakin pohjautuu argentiinalaiseen tangoon, ja musiikki on aivan ihanan dramaattinen. Kyllä meidän irkkuhenkisestä kansantanssistakin tulee makea. Ollaan jo päästy aika pitkälle siinäkin. Yksi uudempi kuvio siinä tuottaa hieman haasteita, mutta Riikan sanoin: kyllä me se gymnaestradaan mennessä opitaan. Valkean linnun kättelykin oli niin haastava, mutta sekin opittiin lopulta pitkän harjoittelun tuloksena. Nyt pitäisi ruveta myös miettimään mistä hankin kansallispuvun itselleni näytöstä varten (jos tuohon kansantanssiin pääsen osallistumaan, kun meidät jaetaan). Minä voisin ehkä lainata avustettavani siskon kanssallispukua. Hänellä ilmeisesti sellainen on. Omaksihan minulla ei sellaista ole varaa ostaa. Yksi vaihtoehto olisi osallistua työväenopiston kansallispukuompelukurssille, jota Riikka jo ehdotti. Katsotaan, aikaahan tässä vielä on. Nyt jään odottamaan jo innolla seuraavia treenejä!
Kannanotto
Otan kantaa minulle itselleni tärkeään aiheeseen: henkilökohtaisen avustajan rooliin, ja sen täsmentämiseen. Ala on hyvin moninainen, eikä missään ole määritelty tarkasti, mitä kaikkea siihen kuuluu. Avustajan työtä tulisi täsmentää, ja selventää sitäkin, ketkä kaikki saavat määrittää avustajan tehtäviä. Minun paikassani kun niin monella on oma mielipide asiasta, etenkin kotihoitajilla. Heille ei pitäisi kuulua lainkaan, miten aikamme vietämme yhdessä avustettavani kanssa. Se on meidän välinen asia. Ehkä he vain toivovat, että minä hoitaisin osan taloustöistä, jotta heidän ei tarvitsisi tehdä niitä niin paljon, ja kyllä minä teenkin niitä mahdollisuuksieni mukaan, mutta se ei ole ykkösasia. Mielestäni henkilökohtainen avustaja on nimensä mukaan ensisijaisesti nimenomaan henkilökohtaiseen apuun panostava henkilö. Avustajan kuuluu siis tarjoilla ruokaa, (ehkä jopa syöttää), kuntouttaa, hoitaa henk.koht.hygieniaa, auttaa siirtymisissä, pukemisessa, ulkoilussa, ja auttaa ikäihmistä ylipäänsä jaksamaan. Se ei voi olla pelkkää konkreettista tekemistä, (tai siivousta). Minun avustettavani ainakin haluavat selvästi myös jutella, ja purkautua minulle. Silloin minä tietenkin kuuntelen, ja se on iso osa työpäiviäni. Eihän avustaja ole siivooja, eikä kodinhoitaja. Tämä täytyisi tehdä avustajan papereissa selväksi. Monet kun käyttävät hyväksi (asiakkaalle ilmaista) avustajaa teettämällä tällä vaikka minkälaisia siivous-ja taloustöitä mielivaltaisesti. Jotenkin avustajan oikeudet pitäisi tuoda esille. Me olemme aika lailla (enenmmän tai vähemmän) toisten riepoteltavina, ja vaikeassa asemassa, kun emme tarkkaan itsekään tiedä mihin tulisi suostua, mihin ei. Mitä tehdä esim. silloin kun avustettava kieltäytyy syömästä, vaikka kotihoitajat velvoittavat minut huolehtimaan hänen riittävästä ravinnon saannistaan. Tai kun avustettava kieltäytyy fysioterapiasta, huolimatta kovista kehotuksista sen tärkeydestä, ja siitä että fysioterapeutti pitää säännöllistä kuntoutusta erittäin tärkeänä. Onko minulla valtuudet pakottaa häntä, jos hän suuttuu minulle siitä, vaikka olen ihan kauniisti yrittänyt motivoida ja kannustaa häntä? Toivon siis, että joku vihdoin täsmentäisi työtehtäviämme ja asemaamme. Yhtähyvinhän robotit voisivat hoitaa hommamme, jos kerran millekään muulle ei anneta arvoa kuin talouden hoidolle. Tulevaisuudessa ehkä niin käykin, kun nyt jo koneiden määrä on lisääntynyt valtavasti, ja vienyt ihmisten työpaikkoja. Sellainen yhteiskunta ei kyllä kauaa toimisi, jossa koneet hoitavat kaikki työt. Ihmiset ovat sitten työttömänä, eikä kenelläkään ole rahaa ostaa mitään. Varmasti kela-rahatkin lopetettaisiin, tai ainakin niitä jouduttaisiin rajusti leikkaamaan, jos suuri osa ihmisistä olisi työttömänä. Eiköhän se ennenpitkää huomattaisi, että kannattaa sittenkin palkata niitä oikeita ihmisiä työpaikoille. Robotit kyllä voisivat hoitaa kaikki ikävät kotityöt. Jäisi enemmän vapaa-aikaa. No mutta nyt mentiin jo kokonaan toiseen aiheeseen, mutta siis toisenlaista suhtautumista toivon ihmisiltä avustajan työhön…
Musiikkivalinnat
Laitan tähän osioon tällä kertaa parhaita ”Vain elämää”-versioita eri kappaleista.
http://www.youtube.com/watch?v=R_83-xcFI94
http://www.youtube.com/watch?v=3qrEhp9KcYU
http://www.youtube.com/watch?v=lei4kRsWepo
http://www.youtube.com/results?search_query=juha+tapio+music+everywhere&sm=1
http://www.youtube.com/results?search_query=lainaa%20vain%20juha%20tapio&sm=1
http://www.youtube.com/watch?v=Q-yaM37drMY
Uni
Näin eräänä yönä mahtavan unen, jossa olin mökillä, ja oli kesä. Tunne oli hyvin aito, juuri sellainen kuin se kesäisin maalla oikeastikin on. Äitini oli kanssani alakerrassa, ja alkoi kaivata olutta. Mietin, pitäisikö lähteä sitä kaupasta hakemaan. Sitten löysin keittiön nurkasta likööripullon, jota olin juuri avaamassa, kun ikävästi heräsin kylmässä, pimeässä makuuhuoneessani.
Tällaista tällä kertaa. Yritän kirjoittaa seuraavan artikkelin nopeammin. Ensikertaan…
Tanssitytön blogi 